Miehen mallia haetaan Raamatusta

Useat tutkimukset ja kyselyaineistot osoittavat, että suomalaisten nuorten miesten ja poikien kristillinen usko on vahvistunut. Esimerkiksi rippikoululaisilta kerättävän kyselyaineiston mukaan Jeesuksen ylösnousemukseen uskovien poikien osuus on kasvanut merkittävästi.

– Vuonna 2019 luku oli 36 prosenttia ja sittemmin se on noussut asteittain. Vuonna 2024 ylösnousemukseen uskoi jo 62 prosenttia vastaajista. Rippikoulun jälkeen uskon on havaittu heikentyvän aikuisuuteen siirryttäessä, mutta sekin on viime vuosina ollut pojilla aiempaa vähäisempää, tutkija Pietari Hannikainen kertoo.

Gallup Ecclesiastica 2024 -tutkimuksen mukaan 27 prosenttia 18–29-vuotiaista nuorista miehistä piti Jeesuksen ylösnousemusta totena tai mahdollisena, kun nuorissa naisissa vastaava osuus oli vain 14 prosenttia.

Tutkimus uskonnon roolista miesten elämässä

Pietari Hannikainen on yksi Suomen Akatemian rahoittamassa Religion, meaning and masculinities: Religion in the lives of men in Finland -hankkeen tutkijoista. Siinä selvitetään, mitä uskonto merkitsee miehille, ja miten uskonnon rooli on muuttumassa miesten keskuudessa Suomessa.

Hankkeen yhdessä osatutkimuksessa haastateltiin 30 kristinuskosta kiinnostunutta 17–30-vuotiasta miestä. Osa oli uskoon tulleita ja toiset lapsuudesta saakka Jumalaan uskoneita, jotkut olivat arvokonservatiiveja ja toiset ajatuksiltaan liberaaleja. Ennakkoon haastattelujen ajateltiin olevan lähinnä varsinaista tutkimusta taustoittavaa työtä.

Aineisto osoittautui kuitenkin niin kiinnostavaksi, että päätimme kirjoittaa siitä artikkelin.

– Aineisto osoittautui kuitenkin niin kiinnostavaksi, että päätimme kirjoittaa siitä artikkelin. Se julkaistiin hiljattain maailman johtavassa uskonnontutkimuksen julkaisussa, yhdysvaltalaisessa Journal for the Scientific Study of Religionissa. Ilmiö on saanut huomiota myös kotimaisessa mediassa.

Selkeä vaihtoehto valtakulttuurille

Haastatteluissa korostui kolme näkökulmaa, joita aiemmissa tutkimuksissa ei ole noussut esiin. Yksi niistä oli kristinuskon kokeminen vastavoimaksi tai vastakulttuuriksi.

– Moni nuori mies koki, että ympäröivä maailma on pinnallinen ja yksilökeskeinen, ja siinä korostuu kaupallisuus ja juurettomuus. Kristinuskosta haettiin syvällisyyttä ja aitoutta, Hannikainen kertoo.

Moni nuori mies koki, että ympäröivä maailma on pinnallinen ja yksilökeskeinen, ja siinä korostuu kaupallisuus ja juurettomuus.

Aiemmin suurin osa suomalaisista kuului kirkkoon. Näin se edusti samalla kulttuurista normia.

– Nykyinen nuorten sukupolvi on kasvanut maailmaan, jossa kristinusko ei ole enemmistökulttuuri. Kristinuskoa vastaan ei tarvitse kapinoida, vaan se tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon edellisen sukupolven edustamalle sekulaarille maailmankuvalle.

Tavoitteena olla tavallinen mies

Toiseksi esiin nousi maskuliinisuuden ja miehisyyden kriisi sekä ajatus positiivisesta ja vastuullisesta mieskuvasta.

– Kun miehiltä kysyi uskosta, useat heistä alkoivat puhua miehisyydestä. Monen mielestä nykyään perinteistä miehen mallia kyseenalaistetaan.

Esimerkiksi somessa korostuu yltiömaskuliininen pullistelu tai ajatus feminiinisestä miehestä. Monilla miehillä on epätietoisuutta siitä, mitä heiltä odotetaan. He haluaisivat olla ennen kaikkea ”tavallisia miehiä”.

Heille miehisyyttä on se, että voi tehdä työtä, pitää huolta perheestään ja tarvittaessa suojella maataan.

– Heille miehisyyttä on se, että voi tehdä työtä, pitää huolta perheestään ja tarvittaessa suojella maataan. Miehet kokevat sen vastuullisena elämänä.

Useat vastaajat kokivat ongelmallisena tai kriisinä sen, ettei vallitseva nykykulttuuri tunnu arvostavan perinteistä miehisyyttä, vaan se nähdään toksisena tai muuten negatiivisena.

– Monet kokivat, että nykykulttuuri kritisoi perinteisiä miesmalleja, mutta ei tarjoa tilalle mitään selkeää vaihtoehtoa. He kokivat, että kristinusko voi tarjota tasapainoisen miehen mallin, johon sisältyy ajatus miehisyydestä, palvelemisesta ja vastuullisuudesta.

Uskosta puhumiseen saadaan mallia somesta

Kolmas tutkimuksessa esiin noussut asia oli sosiaalisen median korostuminen. Hannikainen muistuttaa, että nykynuoret viettävät somessa keskimäärin useita tunteja päivässä.

– Tämä voi vaikuttaa heidän arvoihinsa merkittävällä tavalla.

Hän toteaa, että perinteisesti uskonto on koettu Suomessa yksityiseksi asiaksi. Monesti tämä on korostunut miesten kohdalla.

– Nyt somen algoritmit tuovat uskosta kiinnostuneiden miesten uutisvirtaan erityisesti Amerikasta materiaalia, jossa uskosta puhutaan hyvin avoimesti.
Samalla suomalainen keskustelukulttuuri on alkanut muuttua. Monet nuoret miehet kokevat, että uskosta on mahdollista kertoa ja keskustella avoimesti.

Haastattelututkimuksessa nousi esiin myös valmiiksi tutumpia teemoja. Uskonnollisen kääntymyksen tai uskosta kiinnostumisen taustalla on merkityksettömyyden tunnetta ja kriisejä. Moni etsii yhteisöä, turvaa ja pysyvyyttä. Rukous, jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset rituaalit puhuttelevat.

Rukous, jumalanpalvelukset ja muut uskonnolliset rituaalit puhuttelevat.

Hannikainen nostaa esiin myös rippikoulukyselyissä korostuneen ilmiön. Kun poikien kiinnostus kristinuskoon alkoi lisääntyä, tytöillä luvut pysyivät ensin entisellään.

– Kahdessa viimeisimmässä kyselyssä tulokset ovat kuitenkin olleet samansuuntaisia kuin pojilla. Vaikuttaakin siltä, että nuoremmissa sukupolvissa tytötkin ovat alkaneet kiinnostua kristinuskosta poikien vanavedessä.

Seurakuntiin kaivataan omia ryhmiä miehille

Hannikainen kertoo, että nuoria miehiä on liittynyt ortodoksiseen tai katoliseen kirkkoon, mutta lisääntynyt kiinnostus uskonnosta näkyy jonkin verran myös luterilaisissa seurakunnissa.

Hän toteaa, että mediassa nuorten miesten usko, varsinkin konservatiivinen usko on saatettu leimata epäilyttäväksi.

– Välillä tuntuu, että kirkon sisältä löytyy samanlaista asennetta.

Hannikaisen mielestä esimerkiksi luterilaisten paikallisseurakuntien on syytä arvioida, onko heillä nuorille miehille suunnattua toimintaa.

Moni haastattelemamme mies koki, että kirkko on naisistunut.

– Moni haastattelemamme mies koki, että kirkko on naisistunut. Paikallisseurakunnat tarjosivat toimintaa perheille ja naisille, mutta miehille ei ollut välttämättä mitään kiinnostavaa.

Hannikainen toivoo, että seurakunnat ovat asiassa hereillä.

– Nuoret miehet toivoivat, että heille olisi tarjolla raamattupiirejä tai muita foorumeja, joissa he voivat tavata toisiaan ja keskustella asioista, somessa tai mieluusti livenäkin. Toivottavasti seurakunnat vastaavat miesten hengelliseen etsintään jatkossa enenevissä määrin.