Talkoolaisena Valamon luostarissa: "Samat ihmiset tulevat toistuvasti luostariin tekemään työtä yhdessä ja yhteiseksi hyväksi"

Olen nuoresta saakka ollut kiinnostunut uskonnoista ja luostareista, ja vierailu Valamon luostarissa oli pitkään tehtävälistallani.

Vuonna 2008 kävin Valamossa vierailijana ja 2017 olin ensimmäisen kerran talkoolaisena eli vapaaehtoistyöntekijänä. Vuosien mittaan talkoojaksoja on ollut useita.

Uuden Valamon luostari Heinävedellä, Varkauden ja Joensuun välissä, jatkaa vanhan Laatokan Valamon perinnettä. Uuteen Valamoon siirtyi sotien jälkeen veljestöä myös Petsamon ja Konevitsan ortodoksisista luostareista.

Moni nuori mies haluaa testata itseään kilvoittelemalla luostarissa.

Ortodoksisen luostarin jäseniä ei puhekielessä kutsuta munkeiksi, vaan veljestöksi. Tällä hetkellä Valamon veljestöön kuuluu parikymmentä munkkia, viitankantajaa ja kuuliaisuusveljeä.

Viitankantajamunkilla tarkoitetaan luostariasukasta, joka on vihitty munkkiuden ensimmäiseen asteeseen.

Kuuliaisuusveli on puolestaan kilvoituselämää luostarissa harjoitteleva mies, joka ei ole tehnyt vielä pysyvää lupausta asettua asumaan luostariin.

Luku elää, ja juuri nyt Valamon luostari elää kasvun kautta. Moni nuori mies haluaa testata itseään kilvoittelemalla luostarissa, ja moni myös jää pysyvästi.

Luostarissa ei kysytä uskontoa

Valamon luostarissa on aina ollut talkootyöntekijöitä. Luostari ei kysy uskontoa: talkootyö on avointa kaikille, jotka haluavat tehdä työtä ruokaa ja asuntoa vastaan ja noudattavat luostarin sääntöjä.

Yksi säännöistä on kunnioittaa veljestöön kuuluvien yksityisyyttä. Heidän keljojensa eli asuntojensa alueelle ei mennä ilman lupaa. Luvan saavat lähinnä kiinteistö- ja pihatöitä tekevät talkoolaiset.

Vastineeksi työstä talkoolainen saa ruuan ja asunnon talkoojakson ajaksi, joka useimmiten on 1–2 viikon mittainen.

Jotkut talkoolaiset viettävät varsinkin kesällä Valamossa useita viikkoja tai kuukausia.

Työtehtävissä on erilainen tahti

Ensimmäinen kosketus luostarin talkootöihin on monille ravintola Trapesan tiskaamo, jossa työ on Valamon talkoolaisten mittapuulla raskasta – joskin sinne hakeutuu paljon luovia ihmisiä.

Olen tavannut talkoojaksoillani tiskaamossa lukemattomia muusikoita, runoilijoita sekä muita taiteilijoita ja käsityöläisiä.

Työ kuitenkin on helppoa, kun sen osaa ja kunto kestää. Tiskaamisen etuna ovat ajoittain tulevat hiljaiset hetket, jolloin on aikaa istua kahville ja odotella tiskien kasaantumista.

Koska työ on ravintolassa, plussana on loputon määrä kahvia ja ruokaa.

Ensimmäinen kosketus luostarin talkootöihin on monille ravintola Trapesan tiskaamo.

Osa talkoolaisten työstä on kevyttä ja äärimmäisen helppoa, ja näihin tehtäviin on tämän vuoksi paljon tulijoita.

Olen toiminut myös kirkkomummona eli luostarin katedraalissa myymässä suitsukkeita sekä eräänlaisena virastomestarina.

Kuten nimikkeestä voi päätellä, kirkkomummoksi hakeutuu erityisesti vanhempia naisia, tosin nuoria miehiä on toisinaan joukossa.

En ollut opas tai vartija: kun museoon tuli vierailijoita, käyskentelin sivussa ja pyrin olemaan näkymätön.

 

Lisäksi olen ollut porttivahtina toivottamassa vierailijat tervetulleeksi ja muistuttamassa heitä sopivasta vaatetuksesta.

Museovahdin työtä voin kutsua unelmatyökseni – sain olla luostarin museossa tunteja pääksytysten ja tehtäväni oli vain olla siellä.

En ollut opas tai vartija: kun museoon tuli vierailijoita, käyskentelin sivussa ja pyrin olemaan näkymätön.

Tiskeihin verrattuna museovahdin tehtävä oli joutenoloa, ja ideana oli olla paikalla mahdollisten vandaalien takia.

Työtä yhdessä yhteiseksi hyväksi

Valamon luostarissa on siis erilaisia tehtäviä erilaisille ihmisille. Jotkut vaativat kädentaitoja, toiset eivät, mutta yhteistä niille on työhön sitoutuminen.

Talkoojakso tai luostarissa tehtävä opiskelijan työharjoittelu tulee hoitaa kunnialla loppuun, ja jos on tehtäviä, joita ei halua tehdä, asiasta on syytä kertoa jo talkoojaksolle hakiessa.

Viimeisin, mutta tuskin viimeinen, talkoojaksoni oli pääsiäisenä, joka on ortodokseille vuoden suurin juhla.

Kuten aina, luostarissa oli tuttuja talkoolaisia vuosien varrelta. Se juuri on Valamon luostarin talkoilun viehätys: samat ihmiset tulevat toistuvasti luostariin tekemään työtä yhdessä ja yhteiseksi hyväksi.

Esa Paloniemi on talkoolaisena muun muassa myynyt suitsukkeita luostarin katedraalissa.

Talkoolaisten ydinporukka tulee luostariin vuosi toisensa jälkeen. Aina välillä joku jää esimerkiksi iän myötä joukosta pois, mutta aina on uusia tulijoita, joiden kanssa tehdään työtä ja tullaan tutuksi.

Ravintola Trapesan talkoolaispöydässä, Pyhien Kyyroksen, Antipaan ja Johanneksen ikonin alla uudet ja vanhat talkoolaiset tutustuvat ja löytävät jotain yhteistä.

Eli miten päästä talkoisiin Valamon luostariin?

Sähköposti talkootöistä vastaavalle viitankantaja Stefanokselle on yleisin tapa aloittaa. Sähköpostissa voi kertoa mihin töihin haluaa, ja mitä ei halua tehdä sekä toivotun ajankohdan talkoojaksolle.

Kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, mutta myös Valamon talkoissa varhainen lintu nappaa madon.

Mitä aikaisemmin on liikkeellä, sitä todennäköisemmin omat toiveet täyttyvät.