Historia jatkuu Oulujoen Elojuhlissa
Elojuhlassa 18. elokuuta kuullaan partisaani-iskussa surmansa saaneen piispa Wallinmaan elämänvaiheista, kuullaan puhetta ja musiikkia ja nautitaan tanssiesityksestä. Luvassa myös marttojen tarjoilemat kahvit.
Elojuhlaa vietettiin myös kymmenen vuotta sitten Oulujoen kirkon kirkkopuistikossa.
Oulujoen seurakunnan Elojuhlilla on pitkät perinteet, onhan juhlia pidetty jo yli neljäkymmentä vuotta. Vuoden 2024 Elojuhlien ohjelmassa vilkaistaan vielä kauemmas seurakunnan historiaan.
Puhumaan saapuu kolme vuotta sitten teoksen Piispa Wallinmaan surma – Partisaani-isku Saariselällä 1943 julkaissut historiantutkija Ville Jalovaara. Teos kertoo vuonna 1943 neuvostoliittolaisten postiautoon tekemästä iskusta Lapissa. Surmansa sai neljä siviiliä, joista yksi oli Oulun piispa Yrjö Wallinmaa, joka toimi vuosia myös Oulujoen kirkkoherrana.
Oulun piispana Wallinmaa ehti olla vain muutaman viikon ennen dramaattista kuolemaansa.
– Kirja antoi vastauksia pohjoissuomalaisia pitkään askarruttaneeseen kysymykseen, Jalovaara kuvaa.
Tutkimuksissaan hän nimittäin todisti sen, että isku ei ollut kohdistettu kirkkoa vastaan, vaan piispa sattui niin sanotusti olemaan väärässä paikassa väärään aikaan.
– Usein tutkimus murtaa ennakkokäsityksiä ja ihmisten muistikuvia, Jalovaara pohtii.
Oulujoen kirkkoherrana kahdeksan vuotta
Elojuhlilla Ville Jalovaara keskittyykin Tampereella syntyneen Wallinmaan varhaisempiin vaiheisiin ja nousuun kirkollisen elämän huipulle.
Oulujoen seurakunnan kirkkoherrana hän toimi vuosina 1932–40. Tuona aikana hän asui perheineen Oulujoen pappilassa, jonne tuona aikana hankittiin myös radiovastaanotin.
– Pappilan päiväohjelma muuttui, kun talonväki palveluskuntaa myöten alkoi kokoontua kirkkoherran työhuoneeseen kolme kertaa päivässä kuuntelemaan aamuhartauden ja uutiset.
Kasvavan Oulun rinnalla identiteettiään etsivä Oulujoki ei ollut helpoin mahdollinen paikka olla kirkkoherrana. Kirkkoherra oli jatkuvasta huolissaan kirkosta vieraantumisesta ja kirkossa käymisen vähäisyydestä. Haasteita oli myös kirkollisveron keräämisessä, sillä sen maksaminen ei ollut automaattista, kuten nykyisin.
Innokas opiskelija halusi edetä urallaan
Vuonna 1934 Wallinmaa valittiin Oulun hiippakunnan pappisasessoriksi. Asessorina Wallinmaa pääsi mukaan piispan tekemille tarkastusmatkoille ympäri laajaa hiippakuntaa. Näin hänet opittiin tuntemaan myös Oulun ulkopuolella, mikä oli eduksi vajaa vuosikymmen myöhemmin piispanvaalissa.
Jalovaara kuvailee Yrjö Wallinmaata tavoitteelliseksi uraihmiseksi.
– Wallinmaa tähtäsi eteenpäin ja jatkoi opiskelua käyttäen usein asessorin tehtävän mukaan tuomat pitkät automatkat lukemiseen.
Mikäli Wallinmaa ei olisi kuollut partisaani-iskussa, Jalovaara uskoo, että hän olisi todennäköisesti ollut ehdolla arkkipiispanvaalissa 1950-luvulla.
– Myös Oulun piispojen ketju näyttäisi hyvin erilaiselta, jos hän ei olisi kuollut ennenaikaisesti.
Ohjelmassa myös lapsikuoro ja tanssiesitys
Elojuhlat pidetään sunnuntaina 18. elokuuta. Kello 10 alkavassa messussa saarnaa Kempeleen kirkkoherra Erja Oikarinen. Messun toimittaa Oulujoen kirkkoherra Ilkka Mäkinen ja kanttoreina ovat Raakel Pöyhtäri ja Sanna Leppäniemi. Musiikkiavustajana laulaa Elina Kärki.
Messun jälkeen on tarjolla Myllyojan Marttojen järjestämät kirkkokahvit ja Elojuhlat kirkkopuistikossa. Ville Jalovaaran esitelmän lisäksi ohjelmassa on Erja Oikarisen puhe, musiikkia Johanna Simosen johtamalta lapsikuorolta ja Vaatu Ravelan tanssiesitys. Loppusanat lausuu Oulujoen kirkkoherra Ilkka Mäkinen.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.