Kylillä kiertely auttaa voittoon myös kirkollisissa vaaleissa

Syyskuussa Iin seurakunnassa käytiin harvinaisen tiukka äänestys tulevasta kirkkoherrasta. Ulla Mitrunen voitti vaalin vain hieman yli 30 äänen erolla.

– Olen varma, että olisin saanut vain 30 ääntä, jos en olisi kampanjoinut aktiivisesti, huokaisee Mitrunen.

Tätä hän perustelee sillä, että vaalit eivät muuten olisi juurikaan näkyneet iiläisille.

– On tärkeää, että vaaleista tietää mahdollisimman moni, eivätkä ne jää vain pienen sisäpiirin tietoon.

Mitrunen jakoi tietoa kirkkoherranvaaleista vaalityötä tehdessään. Hän uskoo sen näkyvän myös äänestäjien määrässä.

Iissä äänestämässä kävi 24,5 prosenttia äänioikeutetuista. Se on korkea lukema viime vuosikymmenten kirkollisissa vaaleissa.

Hurskastelu on jäänyt taka-alalle

Vaalitapojen muutoksen on havainnut myös piispanvaaleja tutkinut historian dosentti Ville Jalovaara.

– Kirkon vaaleissa kampanjoiminen on muuttunut merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana. Vaalityötä tehdään niin piispanvaaleissa kuin kirkkoherranvaaleissa vähän samaan tapaan kuin poliittisissa vaaleissa.

Hänen mukaansa aiemmin hurskausihanne oli, ettei tehtäviin tulisi pyrkiä liian innokkaasti tai näkyvästi.

Valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin kiinnostaneet aina ja kaikkialla.

– Valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin kiinnostaneet aina ja kaikkialla. Ei aiempi aika ollut tässä erilainen, vaikka ehkä tavat tavoitella johtopaikkoja olivat toiset.

Nykyisin avoin kampanjointi nähdään sopivampana myös kirkon vaaleissa.

– Poliittista vaaleista tutut tavat ovat levinneet kirkkoon. Sosiaalisen median vahvistumisella lienee tässä ilmiöissä keskeinen rooli, Jalovaara pohtii.

Vaalityötä tehdessä luodaan myös verkostoja

Ulla Mitrunen kertoo tehneensä kaiken, mitä tukitiimin jäsenet hänelle ehdottivat. Vaaliviikolla hän osallistui muun muassa paikalliseen juoksutapahtumaan.

– Tukiryhmäni ja minun ajatukseni oli mennä sinne, missä ihmiset ovat.

– Kaikkialla minne menimme, ihmiset ottivat hyvin vastaan ja olivat kiinnostuneita vaaleista.

Tukiryhmäni ja minun ajatukseni oli mennä sinne, missä ihmiset ovat.

Mitrusen vaalikampanjointi oli samantyylistä kuin toukokuussa naapuriseurakunnan Haukiputaan kirkkoherraksi valituksi tulleella Salla Autereella. 

Autere kiersi tukiryhmineen tapahtumia, ja järjesti muun muassa illanvieton paikallisten taiteilijoiden tuella.

Oulun seurakunnat onkin ottanut omien seurakuntiensa kirkkoherranvaaleissa tavoitteeksi mahdollisimman laajasti näkyvät vaalitapahtumat. Ehdokkaita esitellään vaalipaneelin lisäksi myös vähemmän virallisissa tapahtumissa ja näkyvyyttä tarjotaan aina tienvarsimainoksia myöten.

Ulla Mitrunen kertoo, että hän ei ole saanut suoraan yhtään negatiivista palautetta omasta kampanjastaan. Hän tietää, että sellaista on kuitenkin esitetty. Osa on jopa kyseenalaistanut välittömän kansanvaalin järkevyyden.

Osa on jopa kyseenalaistanut välittömän kansanvaalin järkevyyden.

Mitrunen kokee, että vaalikampanjointi oli hänelle ennen kaikkea satsaus tulevaan.

– Pohjustin sillä omaa työtäni. Nyt minulla on valmiit verkostot Iissä ja tunnen eri kylien ja kyläyhdistysten ihmisiä.

Vaalin ratkettua tärkeää on luoda yhteishenkeä

Kirkkoherranvaalit voidaan järjestää myös välillisenä vaalina siten, että seurakuntavaaleissa valitut luottamushenkilöt valitsevat kirkkoherran. Käytäntö on yleistynyt etenkin Etelä-Suomessa, jossa äänestysvilkkaus kirkollisissa vaaleissa on voinut jäädä vain muutamaan prosenttiin.

Oulun hiippakunnan alueella pyrkimyksenä on järjestää kirkkoherranvaalit aina välittömänä kansanvaalina.

Ville Jalovaaran näkemys on, että molemmissa vaalitavoissa on hyviä ja huonoja puolia.

Seurakuntalaiset varmasti kokevat, että he voivat vaikuttaa kansanvaalissa.

– Seurakuntalaiset varmasti kokevat, että he voivat vaikuttaa kansanvaalissa. Toisaalta seurakuntaneuvoston tekemä valinta on enemmän työhaastatteluun ja soveltuvuusarviointiin perustava rekrytointi.

Jalovaara muistuttaa, että tiiviit henkilövaalit myös jakavat ihmisiä. Hän kannustaakin ottamaan mallia viime talven presidentinvaalien toisesta kierroksesta.

– Olisi hyvä, jos sekä valittu että valitsematta jäänyt ja heidän kannattajansa voivat näyttää esimerkkiä, että myös tulokseen pettyneet huomioidaan.

Ulla Mitrunen on samoilla linjoilla. Hän aloittaa Iin seurakunnan johtajana joulukuun alussa, ja tavoitteena on mahdollisimman hyvinvoiva seurakunta.

• Oulun hiippakunnan alueella seuraavat kirkkoherranvaalit käydään Taivalkoskella 13.10.2024 ja Raahessa 24.11.2024.