Etelän mies pelastaa uhanalaista koltansaamea

Oulun yliopiston koltansaamen opettaja Miika Lehtinen, 28, on ollut aina ahkera kielten opiskelija. Kiinnostus saamen kieleen syntyi lukioikäisenä.

– Halusin tietää, millaista olisi opiskella suomen sukukieltä. Haimme kaverini kanssa kesälukioon Helsinkiin opiskelemaan pohjoissaamea, mutta kurssi peruuntui, joten lähdimme Utsjoelle.

Kipinä syttyi, ja Lehtinen haki lukion jälkeen Inariin Saamelaisalueen koulutuskeskukseen opiskelemaan pohjoissaamea. Hän pääsi kouluun sisään vasta toisella hakukerralla varasijalta.

– Tällaista ”Helsingin hippiä” ei priorisoitu kovin korkealle hakuprosessissa, Lehtinen nauraa.

Tällaista ”Helsingin hippiä” ei priorisoitu kovin korkealle hakuprosessissa.

Mies viihtyi Inarissa niin hyvin, että hän vietti siellä lopulta kaksi vuotta ensin pohjoissaamea ja sitten koltansaamea opiskellen. Toisena vuonna hän sai Vuoden koltta 2014 -palkinnon. Samana vuonna hän aloitti saamen kielen opinnot Oulun yliopistossa.

Maalaisgeenejä äidin puolelta

Miika Lehtinen on kotoisin Helsingin Malmilta. Jo teini-ikäisenä hän suunnitteli muuttavansa jonain päivänä Lappiin.

– Kävimme lomareissulla Lapissa perheen kanssa ja nautin olostani siellä. Sukujuureni ovat etelässä.

Lehtinen ei ollut perheen ainoa, jonka sydän veti maaseudun rauhaan. Hänen jo edesmennyt isoveljensä viihtyi paremmin perheen kesämökillä Keuruulla kuin Helsingissä, jota hän kutsui nimellä ”Tylsinki”.

– Saimme varmaan molemmat äidiltä maalaisgeenejä. Hän on maaseudulta kotoisin, mutta isäni on aito kaupunkilainen.

Lehtinen lähti kotiseudultaan seitsemän vuotta sitten eikä ole sen jälkeen kaivannut takaisin kaupungin sykkeeseen.

Kaupunki ei mielestäni ole ihmisen paikka, koska siellä on liikaa väkeä.

– Kaupunki ei mielestäni ole ihmisen paikka, koska siellä on liikaa väkeä. Maalla on enemmän elintilaa. Vaikka ihmisiä on vähemmän, olen heidän kanssaan enemmän tekemisissä kuin kaupungissa.

Lehtisen mielestä on kummallista, että kaupungistumista pidetään vääjäämättömänä trendinä.

– Ihmiset, jotka kannattavat kaupungistumista, toistelevat usein, ettei sitä voi estää. Tilannehan olisi sama, jos sanottaisiin, että ilmastonmuutos on vääjäämätön – onhan se, jos asialle ei tehdä mitään, hän pohtii.

Tällä hetkellä Lehtinen asuu vaimonsa ja heidän vuoden ikäisen tyttärensä kanssa Vetelissä, josta vaimo on kotoisin. Pariskunta tapasi toisensa Oulussa opiskeluaikanaan.

– Ainoa huono puoli Vetelissä asumisessa on se, että se on liian etelässä. Oulu ja saamelaisalueet ovat kaukana.

Haaveena raamatunkäännös koltansaameksi

Lehtisten perhe on aktiivisesti mukana Vetelin seurakunnan toiminnassa. Miika Lehtiselle usko tuli kodin perintönä.

– Se on suurin lahja, jonka vanhemmat voivat lapselleen antaa. Usko on elämäni perusta ja tapa katsoa maailmaa.

Lehtinen kertoo katsovansa myös omaa työtään kristillisten silmälasien läpi.

Tällä hetkellä vain Johanneksen evankeliumi on käännetty koltansaameksi.

– Haaveenani on päästä kääntämään Raamattua esimerkiksi koltansaamen kielelle. Tällä hetkellä vain Johanneksen evankeliumi on käännetty koltansaameksi.

Kielet ja kulttuurit ovat suuri rikkaus

Juuri kielistä kertovat Raamatun paikat ovat Lehtisen suosikkeja.

Yksi niistä on Apostolien tekojen kohta, jossa opetuslapset tulevat täyteen Pyhää Henkeä ja alkavat puhua eri kielillä. Paikalle kerääntyneet ihmiset ovat ihmeissään kuullessaan Jumalan suurista teoista omalla kielellään (2:1–13).

Ehkäpä juuri tuo raamatunkohta on innostanut lähetystyöntekijöitä kohdemaan kielen ja kulttuurin opiskeluun sekä raamatunkäännöstyöhön.

Ajattele, miten monta kirjakieltä on luotu, kun Raamattua on käännetty eri kielille!

– Ajattele, miten monta kirjakieltä on luotu, kun Raamattua on käännetty eri kielille!

Kulttuurinen väritys saa Lehtisen mukaan näkyä kristinuskossa.

– Uskon, että erilaiset kielet ja kulttuurit ovat osa Jumalan suunnitelmaa. Ne ovat suuri rikkaus, mutta niissä voi olla myös epäkristillisiä piirteitä. Kristinusko muovaa kulttuureja, kun usko saa aikaan mielenmuutoksen yksilötasolla.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2.

Koltansaame on uhanalainen

• Koltansaame on yksi kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä.
• Koltansaamea puhutaan Suomen Inarissa ja Venäjän Petsamossa.
• Äidinkielenään koltansaamea puhuu noin 300 ihmistä. Se on vakavasti uhanalainen kieli.
• Oulun yliopisto on Suomen ainoa yliopisto, jossa voi opiskella saamen kieltä pääaineena syksystä 2020 alkaen. Aiemmin koltansaamesta on voinut suorittaa vain perus- ja aineopinnot.