Hartaus sunnuntaille 23.11.2025

Teot kertovat uskosta

Jos me kaikki itseämme ”kunnon kristittyinä” pitävät ihmiset noudattaisimme Jeesuksen oppia heikompien auttamisessa, olisi maailma jo aivan toisen näköinen.
Tuomiosunnuntai poikkeaa suuresti muista kirkkopyhistä. Jeesuksen elämän ihmeiden ja rakkauden tekojen, toki myös kärsimyksen ja ylösnousemuksen tarinan kerronta päättyykin viimeiselle tuomiolle. Isä on antanut kaiken tuomiovallan pojalleen, joka poistaa ulkokultaisuuden verhon ja avaa elämänkertamme kaikkien nähtäväksi. Tapakristillisyyden sijaan etsitään rakkauden tekoja. Löytyykö sinun elämänkirjassasi rakkauden punainen lanka?
Kuvaus viimeisestä tuomiosta ja ihmisten jakamisesta lampaisiin ja vuohiin esiintyy ainoastaan Matteuksen evankeliumissa. Me kahdenlaiset ihmiset elämme yhdessä, kunnes meidätkin erotetaan toisistamme.
Noiden ”vähäisimpien veljien”, joita vanhurskaat ovat auttaneet, tai jumalattomat jättäneet auttamatta, on katsottu olevan opetuslapsia tai kaikkia kristittyjä. Koska Jeesus tulee kokoamaan eteensä kaikki kansat, tulee meidän ulottaa laupeudentekomme kaikkiin apua tarvitseviin, myös pakanoihin. Tähän viittaa myös lähetyskäsky.
Vertauksen lista kuudesta hätää kärsivästä ihmisryhmästä täydentyy myöhemmin Tobitin kirjan myötä seitsemän laupeudentyön listaksi: nälkäisten ruokkiminen, janoisten juottaminen, kodittomien majoittaminen, alastomien vaatettaminen, sairaiden parantaminen, vangittujen vapauttaminen ja kuolleiden hautaaminen.
Tekomme todistavat uskomme aitouden. Uskon täytyy näkyä siinä, miten suhtaudumme lähimmäisiimme ja olemme valmiita tekemään laupeuden töitä.
Näiden töiden tekeminen ”etänä” onnistuu lukuisten auttamisjärjestöjen välityksellä, mutta mikään ei voi täysin korvata henkilökohtaista laupeudentekoa. Mistä teosta Sinä aloitat?

Kirjoittaja on Vaalan alueseurakunnan kappalainen

POHDINTAA
Miksi oikea puoli on vasenta parempi? Jeesus istuu Jumalan oikealla puolella, oikealta kulkevat pelastuvat, kalaverkot heitettiin oikealle puolelle, Pietari sivalsi palvelijan oikean korvan irti jne. Kerro oma tulkintasi: jaakko.nuutila@evl.fi

Tuomiosunnuntai
Psalmi: Ps. 143:1–10
1. lukukappale: Dan. 7:9–10, 13–14
2. lukukappale: 2. Tess. 1:3–10
Evankeliumi: Matt. 25:31–46

Päivän evankeliumitekstin mukaan Kristus tulee aikojen lopulla ”kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa ja istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle” (Matt. 25:31). Näin kirkkovuoden viimeinen sunnuntai liittyy samalla seuraavaan sunnuntaihin, adventtiin. Kirkkovuoden alussa ja lopussa – tai lopussa ja alussa – kuuluu sama viesti: Jumala lähestyy meitä Kristuksessa ja asettaa meidät kasvojensa eteen. Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään.

Ps. 143:1–10
Herra, kuule rukoukseni, ota vastaan pyyntöni!
Sinä uskollinen, sinä vanhurskas, vastaa minulle!
  Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle,
  sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön.
Vihamieheni vainoaa henkeäni,
hän polkee elämäni jalkoihinsa,
  hän suistaa minut pimeyteen,
  kauan sitten kuolleitten joukkoon.
Voimani ovat lopussa,
sydämeni jähmettyy.
  Minä muistelen menneitä aikoja,
  mietin kaikkia tekojasi,
  ajattelen sinun kättesi töitä.
Minä kohotan käteni sinun puoleesi,
sieluni janoaa sinua kuin kuivunut maa.
  Vastaa minulle, Herra! Vastaa pian,
  kauan en enää jaksa!
Älä kätke minulta kasvojasi,
muutoin olen haudan partaalla.
  Sinuun minä turvaan –
  osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta!
Sinun puoleesi minä käännyn –
opeta minulle tie, jota kulkea!
  Herra, pelasta minut vihollisteni käsistä!
  Sinun luonasi olen turvassa.
Sinä olet minun Jumalani –
opeta minua täyttämään tahtosi!
Sinun hyvä henkesi johdattakoon minua tasaista tietä.

Dan. 7:9–10, 13–14
Kun minä sitä katselin,
istuimet asetettiin paikoilleen,
ja Ikiaikainen istuutui.
Hänen pukunsa oli valkea kuin lumi
ja hänen hiuksensa ja partansa kuin puhdas villa.
Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä,
ja sen pyörät olivat palavaa tulta.
Hänen luotaan lähti liikkeelle
tulinen virta.
Tuhannet ja taas tuhannet palvelivat häntä,
miljoonat seisoivat odottaen hänen edessään.
Oikeus asettui istumaan,
ja kirjat avattiin.
Yhä minä katselin yöllisiä näkyjä
ja näin, miten taivaan pilvien keskellä
tuli eräs, näöltään kuin ihminen.
Hän saapui Ikiaikaisen luo.
Hänet saatettiin Ikiaikaisen eteen,
ja hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus,
kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten
tuli palvella häntä.
Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa,
eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä.

2. Tess. 1:3–10
Meidän tulee aina kiittää Jumalaa teidän vuoksenne, veljet. Siihen on täysi syy, koska teidän uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska rakkaus toisianne kohtaan yhä lisääntyy teissä kaikissa. Me voimmekin ylpeinä kertoa Jumalan seurakunnissa teistä ja teidän kestävyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissa ja ahdingoissa, joiden keskellä elätte. Ne todistavat Jumalan oikeudenmukaisesta tuomiosta, siitä, että hän hyväksyy teidät valtakuntaansa, jonka vuoksi te nyt myös kärsitte.
Jumala on oikeudenmukainen: hän antaa teidän ahdistajienne joutua ahdinkoon, mutta ahdistetut – niin teidät kuin meidätkin – hän päästää siitä, kun Herra Jeesus väkevien enkeleittensä kanssa ilmestyy taivaasta tulenlieskojen keskellä ja rankaisee niitä, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä suostu olemaan kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille. Heidän rangaistuksenaan on ikuinen kadotus, ero Herrasta ja hänen voimansa kirkkaudesta, kun hän tuona päivänä saapuu ottamaan vastaan pyhiensä kunnioituksen ja kaikkien uskovien ylistyksen.

Matt. 25:31–46
Jeesus sanoi opetuslapsille:
”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.’
Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?’ Kuningas vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.’
Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen. Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa. Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.’
Silloin nämäkin kysyvät: ’Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?’ Silloin hän vastaa heille: ’Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.’
Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään.”