Hartaus sunnuntaille 25.5. - Rukous meitä kantaa

Rukous meitä kantaa

Ensi sunnuntaina vietämme kirkkovuoden mukaan rukoussunnuntaita. Rukous on sydämen puhetta Jumalalle, rakkauden ilmaisemista Häntä kohtaan. Kun Jumalan rakkaus saa tulvia sydämiimme, meissä syttyy rukouksen liekki.

Palaako sinun rukouksen liekkisi kirkkaana? Meillä jokaisella voi olla harteillamme taakkoja, jotka tukahduttavat liekin iloista paloa.

Saatamme kantaa mukanamme pelkoja, ahdistusta, muistoja epäonnistumisista tai selvittämättömiä ihmissuhteita. Tällaisten kantamuksiemme alla voimme taipua epäuskoon ja ajatella, ettei edes Jumala voi meitä auttaa. Mieliimme saattaa hiipiä ajatus siitä, ettemme kelpaa.

Jumala haluaa kuitenkin puhdistaa meidän sydämemme niin, että rukouksen liekkimme saisi palaa kirkkaana. ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).

Jumala ilmaisee rakkauttaan meitä kohtaan halutessaan antaa anteeksi rikkomuksemme ja palauttaa suhteemme Häneen ennalleen. Rukous on yhteyttä, suhteessa olemista, Jumalan kanssa.

Meidän ei siis tarvitse piiloutua kelpaamattomuutemme vuoksi, vaan saamme turvautua rohkeasti ja luottaen rukouksessamme Jumalaan. Rakkaudestaan meitä kohtaan Hän antoi Poikansa ristillä uhriksi puolestamme. Jeesuksen veri puhdistaa meidän sydämemme. Jeesuksen veri, meidän puolestamme vuodatettu!

”Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta Hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: Hänet on herätetty kuolleista, Hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! (Room. 8:34.) Vaikka toisinaan olisimme väsyneitä matkallamme, emme jaksaisi rukoilla tai rukouksen liekkimme tuntuisi hiipuvan, me saamme luottaa siihen, että silloinkin meitä kannetaan. Me saamme kääntää katseemme Kristukseen, joka itse rukoilee puolestamme. Sinunkin!

Riikka Ikonen
Kirjoittaja on Karjasillan seurakunnan johtava diakoniaviranhaltija

5. sunnuntai pääsiäisestä Rukoussunnuntai
Psalmi: Ps. 40:2–6
1. lukukappale: Jer. 29:11–14
2. lukukappale: Ef. 3:14–21
Evankeliumi: Joh. 16:23–33

Sydämen puhetta Jumalan kanssa

Rogate (= anokaa, rukoilkaa) poikkeaa muiden pääsiäisen jälkeisten sunnuntaiden latinalaisista nimityksistä sikäli, ettei sitä ole saatu päivän antifonista vaan rukouskulkueista, joita Roomassa järjestettiin 300-luvulta alkaen. Ne korvasivat keväisin pelloille suuntautuneet pakanalliset kulkueet. 400-luvun lopulta lähtien kirkolliset rukouskulkueet sijoittuivat rukoussunnuntain ja helatorstain välisiin arkipäiviin, mistä johtuu niiden myöhempi nimi käyntipäivät (ruotsin gångdagar).

Rukoussunnuntain tekstit puhuvat siitä, mitä rukoileminen on ja mitä lupauksia siihen sisältyy. Teksteissä kerrotaan myös Kristuksesta suurena esirukoilijana ja rukoilemisen opettajana.

Ps. 40:2–6
Hartaasti minä odotin Herraa,
ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli huutoni.
Hän veti minut ylös syvästä kuopasta,
upottavasta liejusta.
Hän nosti minut kalliolle,
antoi lujan pohjan askelteni alle.
Hän antoi suuhuni uuden virren,
kiitoslaulun Jumalamme ylistykseksi.
Tämän kuulevat monet, tuntevat pyhää pelkoa
ja turvaavat Herraan.
Hyvä on sen osa,
joka luottaa Herraan,
ei etsi apua pahan voimilta
eikä käänny niiden puoleen, jotka valhetta palvelevat.
Herra, minun Jumalani,
kukaan ei ole sinun vertaisesi!
Sinä olet tehnyt suuria tekoja,
sinä ajattelet meidän parastamme.
Minä haluan kertoa teoistasi –
niitä on enemmän kuin voin luetella.

Jer. 29:11–14
”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Te etsitte minua, ja te löydätte minut! Koko sydämestänne te minua etsitte, ja minä annan teidän löytää itseni, sanoo Herra. Minä käännän teidän kohtalonne ja kokoan teidät kaikkien kansojen seasta, kaikkialta, minne olen teidät karkottanut. Minä tuon teidät takaisin siihen paikkaan, mistä minä vein teidät pakkosiirtolaisuuteen.”

Ef. 3:14–21
Minä polvistun Isän eteen, hänen, jonka asemaa jokainen isän ja lapsen suhde taivaassa ja maan päällä kuvastaa. Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.
Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella, olkoon ylistys seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja ikuisesti. Aamen.

Joh. 16:23–33

Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
”Totisesti, totisesti: mitä ikinä te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen hän antaa teille. Tähän asti te ette ole pyytäneet mitään minun nimessäni. Pyytäkää, niin te saatte, ja teidän ilonne on täydellinen.
Olen puhunut tästä teille vertauksin. Tulee aika, jolloin en enää käytä vertauksia vaan kerron teille avoimesti kaiken Isästä. Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä itse teitä, koska te olette rakastaneet minua ja uskoneet, että olen tullut Jumalan luota. Isän luota minä olen lähtenyt ja tullut tähän maailmaan, ja nyt minä jätän maailman ja menen takaisin Isän luo.”
Opetuslapset sanoivat: ”Nyt sinä puhut selvin sanoin, et enää vertauksin. Me ymmärrämme nyt, että sinä tiedät kaiken eikä sinun tarvitse odottaa, että joku kysyy. Siksi me uskomme, että olet tullut Jumalan luota.”
”Nyt te kyllä uskotte”, sanoi Jeesus. ”Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin te joudutte hajalle, kuka minnekin, ja jätätte minut yksin. Yksin en silti jää, sillä Isä on minun kanssani. Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman.”