Hartaus sunnuntaille 29.6. - Kutsu Jumalan valtakuntaan
Kutsu Jumalan valtakuntaan
On helppo kuvitella itsensä niihin, jotka kutsutaan juhlapöytään – niihin, jotka vastaavat Jumalan kutsuun heti ja ilolla. Ajattelee ehkä hiljaa mielessään, että kerran vastattua kutsuun myöntävästi, on jo juhlavieraiden joukossa ja voi hiukan ihmetellä niitä, jotka jättivät tulematta.
Mutta Jumalan valtakunnan kutsu ei ole kertaluonteinen. Se ei ole kertakäyttöinen pääsylippu juhliin, vaan jatkuva, elävä kutsu, joka esitetään meille uudestaan: joka päivä, joka hetki.
Jumala kutsuu meitä valtakuntaansa ihmisen kohdatessamme. Jokainen katse, jokainen sana, jokainen ihminen on mahdollisuus nähdä ja kuulla tuo kutsu. Mutta liian usein ajatukset harhailevat, kiireet painavat tai oma mukavuus menee edelle. Ja niin vastaamme helposti ohittamalla tuo hetki ja mahdollisuus. Ja silti, Jumalan kutsu ei lakkaa.
Onneksi on hetkiä, jolloin pysähdymme, katsomme, kuulemme ja vastaamme kyllä. Onneksi Jumalan valtakunta ei riipu vain minun vastauksestani. Se elää myös toisen ihmisen “kyllässä” – siinä, kun joku toinen näkee, kuulee ja kulkee rinnalla. Jumalan valtakunta on läsnä siellä, missä joku pysähtyy toisen luo ja jakavat hetken yhteistä todellisuutta.
Jumalan kutsu ei ole vain sana, uskonoppi tai harras hetki. Se on koko elettävä elämä. Se on katse, joka kohtaa. Se on kuunteleva korva. Se on käsi, joka auttaa. Siinä hetkessä Jumalan valtakunta on jo tullut lähelle.
JUSSI LAINE
Merimieskirkon pappi sekä koti-ikävän ja kaukokaipuun kokemusasiantuntija
3. sunnuntai helluntaista
Päivän tekstien keskeisenä sisältönä on kutsu Jumalan valtakuntaan ja kutsun kuulemisen tärkeys. Maallisen elämän tehtävät ja houkutukset saattavat estää ihmisiä ottamasta vastaan Jeesuksen kutsua. Joka epäröi ja vitkastelee, menettää tarjotun tilaisuuden.
Psalmi
Antifoni:
Herra avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen.
Ps. 18:20
Psalmi:
Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun,
hän veti minut ylös syvistä vesistä.
Hän vapautti minut vihollisteni väkevistä käsistä,
vihamiehistäni, jotka olivat minua vahvemmat.
He kävivät kimppuuni onnettomuuteni hetkellä,
mutta tuekseni tuli Herra.
Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen,
sillä hän oli mieltynyt minuun.
Herra, sinä olet uskollinen uskolliselle,
vilpitöntä kohtaan sinä olet vilpitön.
Puhtaat ovat tekosi puhdasta kohtaan,
mutta kieron sinä johdat harhaan.
Nöyrät sinä pelastat,
mutta ylpeiden katseen painat alas.
Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni,
sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon.
Ps. 18:17–20, 26–29
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.
Antifoni toistetaan
Hallelujasäe
Kuulkaa tänä päivänä, mitä Herra sanoo:
Älkää paaduttako sydäntänne.
Ps. 95:7–8
Ensimmäinen lukukappale
Hoos. 11:1–4, 7
Hoosean kirjasta, luvusta 11
– Kun Israel oli nuori, minä rakastin sitä,
Egyptistä minä kutsuin poikani.
Sitten Israel kuuli muita kutsuja
ja kääntyi pois.
Se uhrasi baaleille,
poltti uhreja kivipatsaille.
Minä opetin Efraimin kävelemään,
kannattelin sitä käsivarsista.
Mutta Efraim ei käsittänyt,
että minä sitä hoidin.
Lempeästi, rakkauden köysin
minä vedin sitä luokseni.
Niin kuin mies syöttäessään juhtaansa
nostaa ikeen sen niskasta,
niin minä käännyin Efraimin puoleen
ja annoin sen syödä.
Kansani horjuu kahtaalle:
minuun päin ja minusta pois.
Se huutaa avuksi Korkeinta
mutta ei saa apua.
Toinen lukukappale
Fil. 2:12–16
Kirjeestä filippiläisille, luvusta 2
Rakkaat ystävät, niin kuin olette aina totelleet minua, kun olen ollut luonanne, totelkaa vielä enemmän nyt, kun olen poissa: tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne. Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. Tehkää kaikki nurisematta ja empimättä, jotta olisitte moitteettomia ja puhtaita, nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä. Te loistatte siinä kuin tähdet taivaalla, kun pidätte esillä elämän sanaa, ja minä voin Kristuksen tulemisen päivänä ylpeillä siitä, että en ole turhan vuoksi ponnistellut ja nähnyt vaivaa.
Evankeliumi
Luuk. 14:16–24
Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 14
Jeesus kertoi:
”Eräs mies järjesti suuret pidot ja oli kutsunut paljon vieraita. Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ’Tulkaa, kaikki on jo valmiina.’ Mutta yksi toisensa jälkeen nämä alkoivat esittää verukkeita. ’Olen ostanut pellon’, sanoi yksi, ’minun täytyy mennä katsomaan sitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ ’Ostin viisi härkäparia’, sanoi toinen, ’ja olen lähdössä kokeilemaan niitä. Suothan anteeksi, etten pääse tulemaan.’ Kolmas sanoi: ’Olen juuri mennyt naimisiin enkä siksi voi tulla.’
Palvelija palasi ja kertoi tämän herralleen. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalle: ’Mene kiireesti kaupungin kaduille ja toreille ja tuo tänne köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat.’ Palvelija tuli sanomaan: ’Herra, olen tehnyt niin kuin käskit, mutta vielä on tilaa.’ Silloin herra sanoi: ’Mene maanteille ja kylien kujille ja vaadi ihmisiä tulemaan, jotta taloni täyttyisi. Ja siitä voitte olla varmat, että yksikään noista, jotka minä kutsuin, ei pääse minun pitopöytääni!’”
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.