Aluekeskusrekisterissä tarjotaan huolellista ihmisten palvelua

Joskus työnhaku sujuu kuin villapaidan teko kuuluisassa Strömsössä. Tämän Piia Moilanen koki törmättyään syksyllä Oulun aluekeskusrekisterin johtajaan Heikki Nissiseen.

Kuulumisten jälkeen Nissisen kysymys oli filosofian maisterin tutkinnon suorittaneelle ja nyt matematiikkaa opiskelevalle nuorelle: Tulisitko meille töihin? Kiinnostaisiko puolen vuoden sijaisuus?

– Heikki oli aiemmin töissä Utajärvellä ja tunsin hänet sieltä. Seurakuntien aluekeskusrekisteri oli sen sijaan minulle tuntematon asia. En tiennyt, mitä siellä tehdään, Piia Moilanen kertoo.

Tästä huolimatta opiskelijan vastaus kysymykseen oli myönteinen: työ kelpasi ja opastusta uusiin tehtäviin oli luvassa.

Tällä hetkellä Moilanen tekee muun muassa avioliiton esteiden tutkintaa ja rekisteröi vihkimisiä. Uusien työtehtävien haltuun ottaminen on ollut mieluisa kokemus.

Seurakuntaa työnantajana Moilanen ei ole suuremmin pohtinut.

– En ole ollut aiemmin kirkon palveluksessa, mutta ajattelen, että seurakunta on kuin mikä tahansa työpaikka. Minulle kokemus on ollut hyvä.

Joskus salapoliisitaidot ovat tarpeen

Yksi Piia Moilasen kollegoista aluekeskusrekisterissä on palvelusihteeri Henna Ylisirniö. Ylisirniö kiinnostui työpaikasta kolmisen vuotta sitten etsiessään vuorotyön jälkeen päivätyötä.

Työnhakua vauhditti kiinnostava työnkuva sukuselvitysten ja sukututkimusten parissa. Sukuselvitysmuotoista virkatodistusta tarvitaan muun muassa perunkirjoituksissa ja kiinteistökaupoissa.

– Tiedot virkatodistuksessa perustuvat kirkonkirjoissa oleviin tietoihin. Joskus tiedonhankinta sujuu ongelmitta, mutta se voi viedä myös enemmän aikaa, ja silloin olo on kuin palapelin tekijällä: kokonaisuus hahmottuu hiljalleen, pala kerrallaan.

Ylisirniö täsmentää virkatodistuksen sisältävän pelkästään henkilön tietoja Suomen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsenyyden ajalta.

Aluekeskusrekisterissä käsitellään usein myös ihmisten arkaluonteisia tietoja. Siksi vaitiolovelvollisuus on työntekijöille ehdotonta.

– Olemme kuvanneet joskus reippaasti työpaikkaamme eräänlaiseksi ”suljetuksi osastoksi”, sillä seiniemme sisältä tiedot eivät kulje eteenpäin.

Sukututkimuksiin kuuluvia selvityksiä aluekeskusrekisterissä voidaan Ylisirniön mukaan tehdä, kun henkilöresurssit antavat siihen mahdollisuuden.

Työpöydällä kastettavien nimiasiat

Leila Herrasen työtä aluekeskusrekisterissä on kasteiden rekisteröinti. Kaksikymmentä vuotta Oulun seurakuntien palveluksessa ollut Herranen kuvaa työtään kiinnostavaksi. Hänelle tuttuja työasioita ovat esimerkiksi lasten nimiasioihin liittyvät vaatimukset, kuten se, että lapsen etunimen tulee vastata vakiintunutta nimikäytäntöä.

– Harkinnanvarainenkin nimi voidaan hyväksyä, jos nimi on jo käytössä nimensaajan lisäksi viidellä muulla elossa olevalla henkilöllä, jotka ovat nimensaajan kanssa samaa sukupuolta.

– Jos nimikäytännön vaatimukset eivät täyty, asia ratkaistaan Digi- ja väestötietovirastossa eikä meillä seurakunnassa, Herranen jatkaa.

Kasteet ovat viime vuosina vähentyneet erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta Oulussa kastettujen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

– Minun työssäni näkyy, että lapsia kastetaan runsaasti ja heille tarvitaan kummeja. Nythän kastettavalla tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva, konfirmoitu kummi, Herranen selvittää kesällä 2023 voimaan tulleen uuden kirkkolain sisältöä.

Elämän inhimillisyys näkyy rekisterin työntekijälle

Palveluesimies Anna-Maija Saukkoriipin mukaan moni aluekeskusrekisterin työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä.

– Työtehtävämme koskettavat lähes poikkeuksetta inhimillistä elämää, kuten kuolemaa tai uuden elämän alkamista. Me tutkimme avioliiton esteitä ja rekisteröimme kirkolliset vihkimiset rippikoulun käymiset ja konfirmaatiot, Saukkoriipi kertoo muutaman esimerkin rekisterityöstä.

– Olemme ihmisten apuna ilon ja surun hetkillä, hän kiteyttää.

Vaikka Oulun aluekeskusrekisteri palvelee pääosin vain verkossa, eivät kohtaamiset kasvokkain ole harvinaisuuksia.

– Eihän kaikilla ole käytettävissä nettiä eikä taitoa hyödyntää sitä, Saukkoriipi toteaa.

– Neuvominen ja opastaminen ovat aluekeskusrekisterin työtä. Me pyrimme hakemaan vastauksia kysymyksiin, jotka saattavat liittyä esimerkiksi perunkirjoituksen tekemiseen. Teemme neuvontaa paljon puhelimessa.

Rekisterissä nähdään, ettei elämä kulje aina suunniteltuja latuja. Kuolema koskettaa kaikenikäisiä eikä vain vanhuksia.

– Ihmisten kohtalot, erityisesti lasten ja nuorten kuolemat, koskettavat, vaikka tätä työtä on tehnyt pitkään. Kun kuuntelee surevia omaisia, voi vain toivoa, että he saisivat voimia selviytymiseensä.

– Tässä työssä oppii nöyräksi; jokainen päivä on arvokas. Työ avartaa ajattelua ja ymmärrystä elämän moninaisuudelle.

FAKTA

Oulu liikkeellä ensimmäisenä

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on 14 aluekeskusrekisteriä, ​joista pohjoisin on Rovaniemellä.

Aluekeskusrekistereissä hoidetaan siihen kuuluvien seurakuntien puolesta virkatodistus-, sukuselvitys- ja sukututkimustilaukset. Niissä hoidetaan myös avioliiton esteiden tutkinnat sekä ​kirkollisten toimitusten, esimerkiksi kasteen, rippikoulun ja kirkkoon liittymisen rekisteröinnit.

Oulun aluekeskusrekisteri perustetiin 2018. Siihen kuuluu Oulun seitsemän seurakuntaa sekä lisäksi 35 muuta seurakuntaa Kolarista Pyhäjärven seurakuntaan. Oulun aluekeskusrekisteri oli Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Oulun aluekeskusrekisterissä on Oulun seurakuntien kirkonkirjoja 1800-luvun puolivälistä lähtien.

Aluekeskusrekistereiden syntyä vauhditti Kirkkohallituksen linjaus, jonka mukaan jokaisen seurakunnan on siirrettävä kirkonkirjojenpitoon ja väestökirjanpitoon liittyvät tehtävänsä aluekeskusrekisterille vuoden 2022 alkuun mennessä.

Oulun aluekeskusrekisteri sijaitsee Sofia seurakuntakeskuksessa, Isokatu 17. Rekisterinjohtajana työskentelee Heikki Nissinen.

Lisää tietoa: oulunseurakunnat.fi/aluekeskusrekisteri