Itärajan "ei-kenenkään-maalla" palelevat ihmiset huolenaiheena

Ketään ei saa jättää kylmään ja pakkaseen eikä muutoinkaan kaltoinkohdella. 

– Kirkon näkökulma itärajalla maahan pyrkiviin ei perustu hyötyajatteluun, vaan jokaisen ihmisen ihmisarvoon siitä huolimatta, että tulijat olisivat välineitä Venäjän pyrkimyksille. Ja siitä itärajan tilanteessa on nyt kyse, Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirto sanoo.

– Myös turvapaikanhakijat ovat Jumalan luomia ja siksi arvokkaita, hän lisää.

Myös turvapaikanhakijat ovat Jumalan luomia ja siksi arvokkaita.

Siirto kertoo seuraavansa huolestuneena tämänhetkisiä tapahtumia itärajalla. Hän ei arvostele Suomen päättäjien ratkaisua sulkea raja-asemia, mutta puhuu yleisesti sen puolesta, että turvallista Suomea rakennetaan osaltaan kohtelemalla inhimillisesti tänne pyrkiviä henkilöitä.

– On tärkeää, että rajanylityspaikalle saapuneilla on edelleen mahdollisuus hakea turvapaikkaa myös Venäjän vastaiselta rajalta.

Suomeen on saapunut itärajan ylityspaikkojen kautta elokuun ja marraskuun välisenä aikana noin 700 henkilöä. Marraskuun puolivälissä uutisoitiin määrän selvästä kasvusta. 

Valmiutta olla hyödyksi

Mediatietojen mukaan turvapaikanhakijoiden odotusajat itärajalla eivät ole venyneet kohtuuttoman mittaisiksi.

– Jos odotukset pitkittyvät, voidaan kysyä, millä tavoin seurakunnat rajan läheisyydessä voisivat olla hyödyksi uudessa tilanteessa, Siirto toteaa. 

– Mikäli niin käy, Kirkkohallitus ei katso silloin asioiden kehittymistä sivusta, vaan on tarpeen vaatiessa seurakuntien tukena.

Siirto muistuttaa, että vuoden 2015 Euroopan pakolaiskriisin seurauksena monissa seurakunnissa on kokemusta esimerkiksi hätämajoituksen järjestämisestä. Seurakunnat osallistuivat myös ukrainalaisten tukemiseen. 

Rajan läheisyys pitää valppaana

Kuusamon kirkkoherra Taina Manninen valmistautui loppuviikosta toimimaan kisapappina Ruka Nordic -talviurheilutapahtumassa.

Vilkkaasta viikonlopusta huolimatta rajaturvallisuus oli Mannisen ajatuksissa.

– Rajan läheisyydestä emme pääse täällä irti ja siksi tapahtumat siellä eivät jätä rauhaan.

Rajan läheisyydestä emme pääse täällä irti ja siksi tapahtumat siellä eivät jätä rauhaan.

Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen Kuusamon raja-asemalla, mutta seurakunnalla on Mannisen mukaan valmius viranomaisyhteistyöhön.

– Luottamus hyvään ja saumattomaan yhteistyöhön tuo turvaa minulle ja muille täällä asuville, hän painottaa.

Manninen tiedostaa kirkkoherran tarpeen olla hereillä siitä, mitä lähellä tapahtuu.

Mannisen mukaan Kuusamon seurakunnassa on mietitty muun muassa työntekijöiden keinoja pitää yhteyttä poikkeustilanteessa, jossa puhelinliikenteessä on häiriöitä tai sähkökatkos yllättää. 

– Kuulin viimeksi tänä aamuna ongelmista puhelinliikenteessä, mutta niiden taustalla saattaa olla kova pakkanen eikä mahdollinen tahallinen häirintä naapuristamme, kirkkoherra kertoi keskiviikkona.  

Vaikka rajatilanne on vakava, Manninen kertoi odottavansa adventinajan alkamista.

– Teen parhaani, että ensimmäinen adventti olisi seurakuntalaisille suuri juhla.

***

Kapitulilta tukea tarvittaessa

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo kommentoi tilannetta itärajalla näin:

– Näyttää siltä, että Suomen itärajan takana on käynnissä Venäjän masinoima hanke, jossa ihmisiä ohjataan tai jopa tuodaan rajalle. Venäjä näyttää välineellistävän kansainväliseen järjestelmään kuuluvaa turvapaikkajärjestelmää.

– Pidän hyvänä, että Suomen hallitus on reagoinut käytettävissä olevilla keinoilla. Tässäkin tilanteessa on tärkeää, että oikeusvaltioperiaatteita noudatetaan Suomessa. 

–  Suomi ei voi jättää ketään alueellamme olevaa ihmistä pakkaseen paleltumaan. Seuraan tilannetta ja meillä on myös valmius tukea niitä hiippakunnan seurakuntia, joita tämä tilanne erityisesti koskee.