Johtajan on osattava kuunnella

Elokuun alussa Oulun seurakuntayhtymän vt. yhtymäjohtajana aloittanut Aarne Kiviniemi on syntynyt ja kasvanut nuoruutensa Helsingissä. Sen jälkeen hän on kiertänyt paljon Suomea ja maailmaa.

– Näin lapsena Kallion kaupunginosassa asuessani niin paljon elämän rosoisuutta, että se herätti kiinnostuksen niin teologiaan kuin ihmisten hyvinvointiin ja pahoinvointiin.

Ensimmäinen yhteys Ouluun syntyi varusmiespalveluksen jälkeen, kun Kiviniemi saapui Ouluun teologiharjoittelijaksi. Sen jälkeen hän palasi muutamana vuonna kesäteologiksi Ouluun Karjasillan seurakuntaan.

Nuoren teologin tähtäimessä ei kuitenkaan ollut pappeus vaan opettajan ura. Ratkaisevaa Kiviniemen tulevaisuuden kannalta oli puhelu silloiselta Oulun piispalta Olavi Rimpiläiseltä. Syksyllä 1996 piispa pyysi Kiviniemeä harkitsemaan Oulussa avoimeksi tulevaa nuorisopapin paikkaa.

Kiviniemi tunsi puhelun olleen johdatusta, ja kesällä 1997 hänet vihittiin papiksi.

Oulussa Kiviniemi vietti reilun vuoden. Tuolta ajalta hänellä on yhä kaupungissa monta ystävää, jotka ovat toivottaneet paluumuuttajan lämpimästi tervetulleeksi.

Johtajuuskokemusta Saksasta ja kotimaasta

Oulun jälkeen Kiviniemi suuntasi ulkomaille. Vuodet Saksassa siirtolaispappina ja alueellisena johtajana saivat nuoren papin kiinnostumaan johtamisesta. Hän perusti myös perheen vaimonsa Elsin kanssa tuona aikana.

Suomeen palattuaan Kiviniemi työskenteli kristillisen kansanopiston rehtorina sekä muun muassa päihde- ja peliongelmaisia auttavan Sininauhakonsernin johtajana.

– Näissä molemmissa paikoissa tehtävänkuva oli hyvin samantyyppinen kuin nyt yhtymäjohtajana.

Vuosien varrella kiinnostus johtamiseen kasvoi koko ajan. Samoin kiinnostus nähdä, kantaisivatko siivet yrittäjänä. Niinpä Kiviniemi siirtyi vuonna 2016 johtamisen valmennusta tarjoavaksi yrittäjäksi.

Viime keväänä ei ollut ajatustakaan, että olisin alkanut tehdä jotain muuta.

– Viime keväänä ei ollut ajatustakaan, että olisin alkanut tehdä jotain muuta.

Tutut oululaiset ottivat kuitenkin yhteyttä ja kannustivat hakemaan avoinna olevaa yhtymäjohtajan paikkaa.

Ehkäpä kyseessä oli taas johdatus. Nykyiseen tehtäväänsä hän kertoo hakeneensa ennen kaikkea siksi, että kirkko on hänelle rakas.

Tavoite halusta kuulua kirkkoon viehättää

Olennaista hyvässä johtamisessa Kiviniemen mielestä on se, että muistaa pysähtyä pohtimaan itseään ja omaa toimintaa.

– Johtamisessa on kyse ihmisten johtamista, ja ihmisten kohtaaminen on tärkeää. Kaikki lähtee kuitenkin itsensä johtamisesta, jonka ytimessä on itsetuntemuksen jatkuva matka.

Jo ensimmäisen työpäivän aikana Kiviniemi kulki perehdyttäjänsä, edellisen vt. yhtymäjohtajan, Petri Satomaan matkassa läpi talon kaikki kerrokset, pysähtyi ja kuunteli, mitä ihmisillä oli sanottavanaan.

Johtajana hän ei halua ajaa itseään tilanteeseen, ettei enää ehtisi kaiken kiireen keskellä pysähtyä kuuntelemaan, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Silloin jotain on mennyt pieleen.

Uusi yhtymäjohtaja kertoo, että häntä viehättää Oulun seurakuntien vuoteen 2026 kestävään strategiaan kirjattu tavoite toimia niin, että oululaiset haluavat kuulua kirkkoon.

Millainen on yhteisö, johon ihmiset haluavat kuulua?

– Millainen on yhteisö, johon ihmiset haluavat kuulua, Kiviniemi kysyy painottaen halua-sanaa.

Vision olisi tultava esiin jokaisen työntekijän ja vapaaehtoisen arjen tekemisessä päivittäin. Miten tuo visio koetaan omaksi ja yhteiseksi?

Oleellista vision saavuttamisessa on se, ettei kukaan koe tulevansa työnnetyksi ulos.

– Kansankirkossamme pitää keskittyä siihen, mikä yhdistää, ei siihen mikä erottaa. Maineenhallinta on meidän kaikkien yhteinen asia, jonka tulisi mennä omien henkilökohtaisten intressien ja agendojen edelle.

Valinnasta tehty valitus ei vaikuta yhteistyöhön

Vaikka Kiviniemi on aloittanut tehtävässään, yhtymäjohtajan valinnasta on tehty valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valituksen teki vaalissa varasijalle jäänyt Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä. Valitusprosessi kestänee reilun vuoden.

Oulun seitsemän kirkkoherraa ovat yhtymäjohtajalle tärkeitä työtovereita. Hän uskoo, että valintaa koskevasta valituksesta huolimatta yhteistyö toimii joka suuntaan.

Kiviniemi kertoo ajattelevansa, että valitus koskee enemmän itse prosessia kuin häntä henkilönä – vaikka yhtenä perusteluna olikin se, että valituksi ei olisi tullut pätevin ehdokas.

Pätevyyteni ja sopivuuteni Ouluun ja juuri tähän tilanteeseen on ollut valmistelijoiden ja päättäjien arviointitehtävä.

– Kunnioitan demokratiaa, valmistelijoiden asiantuntemusta ja luottamushenkilöiden oikeutta tehdä päätöksiä. Pätevyyteni ja sopivuuteni Ouluun ja juuri tähän tilanteeseen on ollut  ollut valmistelijoiden ja päättäjien arviointitehtävä.

– Entisenä jääkiekkoilijana keskityn tekemään oman suoritukseni vaihto kerrallaan mahdollisimman hyvin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskitytään nyt niihin asioihin, jotka ovat yhtymän ja seurakuntien asiantuntijoiden arjessa nyt tärkeitä.

Jääkiekkofani rentoutuu urheillen ja rokaten

Työ on kuitenkin vain osa elämää. Vapaa-ajallaan Kiviniemi rentoutuu kuntourheilun, musiikin ja perheen kanssa Päijät-Hämeessä mökkeilyn parissa.

Aarne Kiviniemi on innokas jääkiekkofani. Jokereiden kasvatti on aloittanut vuosikymmeniä aamunsa tarkastamalla teksti-tv:stä, kuinka pelit ovat sujuneet suomalaisilla NHL-kiekkoilijoilla.

Kolmelapsisesta perheestä löytyy musikaalisuutta ja kotona on musisoitu myös yhdessä. Kiviniemi itse laulaa ja soittaa kitaraa. Hän musisoi myös parissa rockbändissä. Suosikkiyhtyeitä ovat Foo Fighters, Van Halen ja Rainbow. Ensimmäiseksi idolikseen hän nimeää rockin kuninkaan Elvis Presleyn.

Musiikissa itsessään on vahvaa hengellisyyttä.

– Musiikki menee todella syvälle tunteisiin. Musiikissa itsessään on vahvaa hengellisyyttä. Tämän tunnisti aikoinaan jo Martti Luther.

Virsistä hän nostaa esimerkiksi virren 600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan.

Sen sanat pohjautuvat natseja vastaan protestoineen ja juuri ennen toisen maailmansodan loppua keskitysleirillä teloitetun saksalaisen papin Dietrich Bonhoefferin kirjoituksiin. Hän on Kiviniemen toinen esikuva, jonka esimerkkiä hän toivoisi pystyvänsä seuraamaan.

– Olemmeko me oikeasti valmiita laittamaan itsemme likoon paremman maailman tai paremman työyhteisön puolesta, vai pelkästään pelastamaan itsemme?

6 nopeaa kysymystä

• Väri: Vihreä. Siksi, että se on silmieni väri.
• Juoma: Pepsi Max.
• Biisi: Lauri Tähkän versio La-La-Laasta. Se on tunnetasolla herkistävä kappale, joka tuo esiin muistoja lapsuudesta, ulkopuolisuuden tunteesta ja kiusatuksi tulemisen riskistä.
• Vuodenaika: Kesä ja talvi. Välikaudet ovat huonoja, koska silloin liikunnan harrastaminen on hankalampaa. Oulussa on onneksi hyvät pyörätiet.
• Pyhä: Joulu ja pääsiäinen nivoutuvat niin paljon toisiinsa, että on pakko sanoa ne molemmat.
• Karhu vai kotka: Kotka. Tämä on helppo, koska Aarne tulee sanasta aarni eli kotka. Ja minullahan on tällainen hyvin intensiivinen katse.