Protestoiville opiskelijoille on tarjolla sympatiaa kirkolta

Oulun seurakuntien oppilaitostyössä on otettu vakavasti opiskelijoiden huoli taloudellisesta selviytymisestä, jos hallituksen aikeet leikata opiskelijoiden tuista toteutuvat. 

Oppilaitoksissa työskentelevien työntekijöiden parissa on jo kysytty, tarvitaanko heidän käyttöönsä elintarvikkeita, jotta nopea, tilapäinen ruoka-apu opiskelijoille onnistuisi. 

– Emme vielä tehneet asiasta päätöstä, mutta seuraamme tilannetta tiiviisti, yliopistopastori Ari Savuoja toteaa. 

– Kaikki sympatiamme on opiskelijoiden puolella, hän sanoo. 

Hallituksen näkemyksissä epäloogisuutta

Oppilaitospastori Katariina Pitkästä hallituksen kaavailemat etuusleikkaukset vähintäänkin harmittavat. 

– Jotain hyvin ristiriitaista näen siinä, että tukia aiotaan leikata samalla kun opiskelijoita patistetaan valmistumaan tavoiteajassa. Huoli taloudellisesta pärjäämisestä ajaa yhä useamman töihin, mikä ei edistä opiskelujen etenemistä.  

Koska hallitus suunnittelee heikennyksiä muun muassa yleiseen asumistukeen, Pitkänen toivoo, että Oulussa olisi riittävästi tarjolla edullisia opiskelija-asuntoja kaikille kiinnostuneille. 

– Tällä hetkellä näin ei ole, vaan asuntoja on vuokrattava yksityisiltä markkinoilta.  

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen jäsen Taru Kyllönen kertoo, että opiskelijoiden osuus yleisen asumistuen saajista on tällä hetkellä 42 prosenttia.  

Kaikki eivät  pysty lisäansioihin

Journalismia opiskeleva Kyllönen oli viime kesänä töissä. Kesäansiot tulivat tarpeeseen, mutta voisivatko loma ja lepo olla myös opiskelijoiden oikeuksia, hän pohtii. 

Pitkänen haluaa tähdentää, ettei lisäansioiden tienaaminen opintojen ohessa onnistu kaikilta opiskelijoilta.

– Jos asiat omassa elämässä ovat kunnossa, voimia saattaa riittää myös työssä käymiseen. Ekstratulojen hankkimista voivat kuitenkin hidastaa esimerkiksi mielenterveyden pulmat, perhetilanne ja elämän mukanaan tuomat kriisit. 

Moni opiskelija ottaa nyt opintolainaa selvitäkseen taloudellisesti.

–  Opintorahaa leikattiin vuonna 2017, minkä jälkeen opintolainakanta on nopeasti kaksinkertaistunut, Kyllönen kertoo.

Niukkuus ei tuo säästöjä turvaksi elämän varrelle

Oppilaitospastoria opintovelallisten määrän kasvu huolettaa. Pitkänen puhuu työelämän muutoksista ja mainitsee esimerkkinä käsillä olevan murroksen rakennusalalla. Työt loppuvat -otsikoita on nähty aivan tuoreeltaan. 

– Kun opiskelija elää kädestä suuhun, ei hänelle synny minkäänlaisia taloudellisia puskureita siihen elämänvaiheeseen, kun opinnot ovat päätöksessä ja edessä on siirtyminen työelämään. Mitä jos työllisyystilanne on silloin sellainen, ettei töitä yksinkertaisesti ole tarjolla? 

Valmistumisen hetkeen liittyvää epävarmuutta on kuitenkin siedettävä, Kyllönen toteaa.  

Mistä hän itse saa luottamusta tulevaisuuteen? 

– Ensimmäiseksi toivon, että päättäjät huomaavat opiskelijoiden hädän.

– Toiseksi on vain uskallettava ajatella, että jollakin tavalla vaikeuksista mennään eteenpäin. 

Oulun seurakunnissa tarjolla olevia edullisia tai kokonaan maksuttomia diakoniatyön aterioita Kyllönen kommentoi myönteisesti. 

– Hieno asia, että ruoka-apua on tarjolla. 

Mikä sopii kirkolle?

Oulun seurakunnat eivät ole virallisesti tarjonneet tukea Oulun Linnanmaan kampuksen valtaajille, mutta oululaispastorit Juha Valppu ja Árpád Kovács veivät syyskuun lopussa mielenilmaukseen osallistujille ruokaa. 

”Tuemme yliopiston valtaajia” luki heidän kyltissään.

Pappiskaksikon käynnistä jaettiin kuva sosiaaliseen mediaan ja pieni myrsky oli valmis: voiko kirkko sekaantua politiikkaan? Kohdistuihan opiskelijoiden mielenilmaus maan päättäjien toimintaa kohtaan.

Tuomiorovasti Satu Saarinen kommentoi tapausta Facebook-sivuillaan todeten, että kirkon tulee olla tukena siellä, missä ihmisten elämään ja elämäntunteen jatkuvuuteen puututaan, olipa kyse vanhuksista, lapsista, maahanmuuttajista, pakolaisista, työntekijöistä, työttömistä, terveistä tai sairaista.

Pastorit Juha Valppu ja Árpád Kovács.

Kirkon osallistuminen politiikkaan on noussut laajemminkin  keskustelunaiheeksi viime aikoina, kun muun muassa Haagan seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta ovat nostaneet julkisuudessa esille – hallitusohjelman linjauksiin liittyen – huolen pienituloisten asemasta.

Lisäksi kirkon työntekijät ovat pitäneet esillä kysymystä maahanmuuttajien oikeusturvasta ja perusoikeuksista, mikäli lakeihin suunnitellut kiristykset toteutuvat.

Tällä viikolla arkkipiispa Tapio Luoma totesi, että heikompien puolustaminen ei ole puoluepolitiikkaa, vaan kirkon tehtävä.

– Kirkolla on velvollisuus nostaa yhteiseen keskusteluun omia näkökantojaan, myös kriittisiä, hän sanoo.