Kampus-opo tarjoaa tukea mukana pysymiseen
Kun opiskelijalla on psyykkisiä haasteita taikka riippuvuuksia, kampus-opo Elina Penger kannattelee siihen saakka, että opiskelija saa apua terveydenhuollosta.
Elina Pengerin työnkuva on poikkeuksellinen ihan valtakunnallisestikin katsottuna.
Oulun ammattikorkeakoulussa havahduttiin korona-aikana siihen, että psyykkisistä syistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opinnot ehtivät keskeytyä ennen kuin he pääsivät terveydenhuollon asiakkaiksi.
Penger keskittyy auttamaan nimenomaan opiskelijoita, joilla on psyykkisiä haasteita, kriisi tai riippuvuus.
– Teen kaikkea sitä, millä voidaan mahdollistaa näiden opiskelijoiden mukana pysyminen. Saan kannatella opiskelijoita siihen saakka että he saavat apua terveydenhuollosta. Saan käyttää kohtaamisissa opiskelijoiden kanssa osaamistani kasvatuspsykologiasta, opinto-ohjauksesta ja kriisiosaamista.
Lukukauden alku voi olla nuorelle aikuiselle paineista aikaa. Moni muuttaa kotoa, ehkä uudelle paikkakunnalle, ja ottaa ensimmäiset askeleet itsenäisessä arjessa.
– Vastuu arjen hallinnasta voi tuntua kuormittavalta. Aina nuori ei kerro peloistaan uudessa tilanteessa edes läheisilleen, koska ei halua huolestuttaa.
Opiskelijan mieltä voivat kuormittaa monenlaiset asiat: valintojen ja päätösten tekeminen, oma tai läheisen vakava sairastuminen, huoli toimeentulosta, peli-, päihde- tai someriippuvuus, pelot, kiusaamiskokemukset tai kriisi suhteessa itseen.
– Yhden mieli kuormittuu arjen haasteista, toisen mieli reagoi voimakkaasti sosiaalisiin tilanteisiin. Joku vaatii itseltään täydellistä suoriutumista. Jollakulla ei ole rahaa ruokaan. Joku kuormittuu, kun ei tiedä, onko oman alan töitä tulevaisuudessa tarjolla. Valitettavan moni kokee myös yksinäisyyttä ja turvattomuutta, jotka vahvoina ja vaikeina tunnetiloina voivat estää oppimisen.
Myös opiskelijaelämässä eteen tulevat uudenlaiset sosiaaliset tilanteet voidaan kokea haastavina.
– Ammattikorkeakoulussa ryhmät voivat olla hyvin suuria ja oma etenemissuunnitelma tulee tehdä itse – toki opettajatuutorin, opiskelijatuutoreiden ja opiskelukaverien tuella.
Penger on myös havainnut, että oppimisen vaatimalle itsenäiselle työlle ei aina hoksata varata aikaa.
– Jotkut kokevat hurjaa stressiä ennen syyslomaa, jolloin periodin opiskelutehtävät on viimeistään palautettava.
– Kaikki edellä mainittu voi merkittävästi vaikeuttaa oppimista sekä opiskeluryhmään ja opiskeluarkeen kiinnittymistä.
– Epävarmuutta lisää, jos psyykkinen, taloudellinen tai muu arjen tai terveydenhuollon tuki, jonka avulla oppiminen on aiemmin sujunut, on nyt päättynyt.
Mieli reagoi jatkuvaan epävarmuuteen
Nuorten mielen hyvinvoinnista puhutaan nyt paljon. Miltä tilanne näyttää opinto-ohjaajan näkökulmasta?
– Kasvatuspsykologina ajattelen, että nuoren mieli on dynaaminen: se kehittyy ja kasvaa ja pyrkii voimaan hyvin. Ristiriita tulee silloin, kun mielen kasvu ja toimintakyky syystä tai toisesta jollakin osa-alueella jumittuu.
– On hienoa, että opiskelijat rohkenevat tulla ohjaukseen ja sitoutuvat yhteistyöhön pystyäkseen oppimaan, raskaista ja kuormittavista tilanteistaan huolimatta.
Pengerin mukaan opiskelijoihin vaikuttaa kohtuuttomasti sekä terveydenhuollon kriisi että tämänhetkinen uhkakuva siitä että ennaltaehkäisevää työtä tekeviltä järjestöiltä vähennettäisiin taloudellista tukea.
– Psyykkisen avun saaminen on vaikeaa. Samalla monikanavainen arki, globaalit kriisit, koronakriisi, sodat ja epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat kaikkia meitä tavoilla, joihin mielemme ja aivomme eivät ole ehtineet sopeutua.
– Mieli reagoi jatkuvaan epävarmuuteen. Opinto-ohjauksen yksi ulottuvuus on tukea opiskelijan psyykkistä kasvua ja hyvinvointia, joka taas mahdollistaa oppimisen ja ammatillisen kasvun.
– Oulun ammattikorkeakoulussa opiskelijoilla on mahdollisuus ohjaukseen silloin, kun oppiminen hidastuu psyykkisten syiden, kriisien tai riippuvuuksien vuoksi. Näen jatkuvasti työssäni, miten ohjattavan mieli vahvistuu ja hän löytää oppimisen ilon uudelleen, kun hän kokee onnistumisia ja tulee arvostavasti kohdatuksi.
Riittävän unen merkitystä ei voi liikaa korostaa
Opiskelijan on tärkeä huolehtia omasta jaksamisestaan. Elina Penger painottaa esimerkiksi riittävän unen merkitystä.
– Olen varsinainen unisaarnaaja. Unen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se vaikuttaa kykyyn oppia, terveyteen, tunnetilaan ja sitä kautta ihan kaikkeen meissä itsessämme sekä arjessamme.
– Uudessa tilanteessa ja uutta oppiessa unta tarvitsee väistämättä enemmän kuin tutussa arjessa, jossa toimitaan omalla mukavuusalueella. Unta 8–10 tuntia, monipuolinen ja säännöllinen ravinto sekä säännöllinen liikkuminen ovat oiva ensiapu, kun arki tuntuu kuormittavalta. Myös palautumiseen ja mieluisaan tekemiseen yksin tai porukassa on hyvä varata aikaa.
Hyvä kouluyhteisö tukee mielenterveyttä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos listaa kouluyhteisön tuen yhdeksi mielenterveyttä suojaavista tekijöistä.
– Kouluyhteisö on parhaimmillaan tunnetta johonkin kuulumisesta, hyväksynnästä, jaetusta oppimisen ilosta ja turvallisuudesta, Elina Penger sanoo.
– Teemme yhteistyötä kaikkien kampusarjessa mukana olevien tahojen kanssa sen mahdollistamiseksi.
Toimiva tuki on tärkeintä silloin, kun yhteisöstä tippumisen riski on suuri.
– Kampus-opojen työssä tämä tarkoittaa, että nappaamme kiinni häneen, joka syystä tai toisesta on vaarassa tipahtaa. Reagoimme nopeasti opettajatuutorin kanssa, ohjaamme eteenpäin, mutta samalla pidämme kiinni kunnes uusi suunnitelma tai suunta löytyy.
Oamkissa tehdään Pengerin mukaan kriisi- ja turvallisuustyötä etupainotteisesti, mutta kriisin kohdatessa ohjausta hän tarjoaa ohjausta jo lähipäiville.
– Voimme myös ohjata opiskelijaa kriisikeskukseen tai vaikkapa seurakunnan tarjoamaan walk in -terapiaan.
Tukea hyvinvointiin ja opiskelumotivaatioon
Oppilaitos voi tukea opiskelijan hyvinvointia ja opiskelumotivaatiota monin tavoin.
– Niin opinnoista kuin oppimisen tuesta pyritään antamaan tietoa selkeästi. Opiskelijajärjestö OSAKO järjestää opiskelijatapahtumia ympäri vuoden. Opettajatuutorit ovat aloittamisen sekä opintojen suunnittelun tukena ja opiskelijatuutorit auttavat ryhmäytymisessä ja oppilaitoksen arjessa.
Pengerin mukaan kampus-opot tulevat kasvoina tutuiksi jo ensimmäisinä päivinä.
– Meitä on helppo nykäistä hihasta Kohtaamiskahveilla, joita me kampusopot järjestämme viikoittain yhdessä yhteistyötahojen kuten opintopsykologien ja seurakunnan oppilaitospastorien kanssa.
Kampusopot järjestävät lisäksi ryhmiä ja teemapajoja oppimisen tueksi. Ryhmiä ja webinaareja järjestävät myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS ja opintopsykologit. Unimove tarjoaa monipuolista liikuntaa Oulun yliopiston ja Oamkin opiskelijoille.
– Teemme yhteistyötä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön, Kelan, Byströmin Ohjaamon, Pohteen terveys- ja sosiaalipalvelujen, seurakunnan, kuntoutuksen palveluntuottajien, järjestöjen ja hankkeiden kanssa niin, ettei palveluja tarvitsevan tarvitse lähestyä jokaista tahoa erikseen.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.