Kevät on vuodenajoista lyhin

Kevät voidaan määritellä useilla tavoilla. 

Tähtitieteellinen kevät alkaa kevätpäiväntasauksesta, joka on pohjoisella pallonpuoliskolla 20. tai 21. maaliskuuta; tänä vuonna se on kalenterissa 20. maaliskuuta.

Kevätpäiväntasauksen jälkeen päivä pitenee Suomessa joka vuorokausi noin 5–10 minuutilla kesäkuussa olevaan kesäpäivänseisaukseen saakka.

Luonnontapahtumat etenevät kuitenkin enemmän lämpö- kuin valotilanteen mukaan. Siksi meteorologiassa käytetään lämpöön perustuvaa määritelmää terminen kevät. Siinä kevät määritellään alkaneeksi, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi plussan puolelle. 

Terminen kevät on vuodenajoista lyhin, se kestää vain kuudesta yhdeksään viikkoa.

Viime vuonna terminen kevät alkoi Oulun korkeudella 6. huhtikuuta. Vuonna 2022 terminen kevät alkoi 8. huhtikuuta ja sitä edeltävänä vuonna 23. maaliskuuta.

Peltomaisemaa Tyrnävältä, huhtikuu 2014.

Tyrnäväläistä peltomaisemaa huhtikuulta 2014.

Hailuodon lautalta maaliskuussa 2022.

Seurantaviikonloppujen havainnot antavat kuvaa kevään etenemisestä

Luontoliiton kevätseurannasta on muodostunut monelle vuosittainen traditio, jonka avulla on helppo seurata oman lähiympäristön kevään etenemistä.

Kampanjaan voi osallistua kuka tahansa luonnosta kiinnostunut. Kaikkia seurantalajeja ei tarvitse tuntea, ja yksittäisetkin havainnot ovat arvokkaita.

Kevätseurannassa on joka vuosi samat noin 40 kasvi- ja eläinlajia sekä muutamia vuosittain vaihtuvia teemalajeja. Tämänvuotinen teema on muuttuva metsä. 

Peikko on yksi kevätseurannan tämänvuotisista teemalajeista. Kuva Antti Salovaara.

Kampanjalla kerätään kahdenlaisia havaintoja: ensihavaintoja sekä kevätseurantaviikonloppuina tehtyjä havaintoja.

Viikonloppuina ilmoitettujen havaintojen avulla saadaan kahden viikon välein kattavaan kuvaan kevään etenemisestä koko Suomessa. Lähimmät seurantaviikonloput ovat 23.–24. maaliskuuta sekä 6.–7. huhtikuuta.

Kevättä on seurattu vuosittain 1960-luvun alusta lähtien, ja Luontoliitto on vastannut kampanjasta vuodesta 1976 alkaen.

Eri puolilta Suomea ilmoitetut havainnot on tallennettu Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.

Havaintojen avulla pystytään vertailemaan kevään alkamista ja edistymistä eri vuosina. Tietoja voidaan käyttää esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimisessa.