Hailuodon kirkko on moderni kotakirkko

Modernia suomalaista kirkkorakentamista edustava Hailuodon kirkko on valmistunut vuonna 1972. Betonielementeistä rakennetun kirkon suunnittelijat ovat arkkitehti Irma Aaltonen ja professori Matti Aaltonen.

Kirkon kolmionmuotoinen alttariseinä on lasia, ja sitä halkovat teräspalkkien piirtämät ristit. Kirkon sijainti valittiin sen perusteella, että vanhat saaristomännyt kehystyvät alttaritauluksi kirkon päädyssä avautuvan ikkunan taakse.

Kotamaisen kirkon harjakorkeus on 17 metrissä ja kalastajan tuuraa eli jään rikkomiseen tarkoitettua työkalua symboloivan kellotapulin piikki kohoaa 25 metrin korkeuteen.

Kalastajan tuuraa symboloivan kellotapulin piikki kohoaa 25 metrin korkeuteen.

Kirkko oli valmistuessaan pisimmälle viety elementtirakenteinen kirkko pohjoismaissa. Hyvin ainutlaatuisen kirkkorakennuksesta tekevät sen kotamainen muoto sekä suuret lasipinnat.

Suorakaiteen muotoiset, tasakattoiset siipirakennukset sijaitsevat molemmin puolin runkohuonetta. Eteläisessä siivessä sijaitsee sakaristo. Pohjoisen puolen siivessä on sisäänkäynti ja eteisessä museotila, joka saa kirkkoon saapujan mietteliääksi.

Vanhan kirkon aarteet

Vuonna 1620 rakennettu vanha kirkko oli maamme vanhin käytössä oleva puukirkko. Se tuhoutui tulipalossa kesällä 1968. Palo lähti liikkeelle kirkkaana elokuun päivänä kirkon länsipuolella sijainneesta kellotapulista, joka oli rakennettu vuonna 1760.

Kirkko oli länsitornillinen tukipilarikirkko, jonka sisustusta olivat koristaneet kuuluisan kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaukset. Vuonna 1901 tehdyissä korjaustöissä maalauksia oli jäänyt peittoon ja osittain tuhoutunutkin, mutta muun muassa palosta pelastunut 1700-luvun saarnastuoli oli ja on edelleen koristeltu Toppeliuksen maalauksilla.

Kirkon eteisessä olevassa museotilassa on esillä historiallista esineistöä, jota saatiin pelastettua vuonna 1968 palaneesta vanhasta kirkosta.

Vanha ja uusi kohtaavat kirkkoon saapuessa. Kirkon eteisessä on museotila, jossa on esillä historiallista esineistöä, jota saatiin pelastettua palavasta kirkosta. Vitriinissä on muun muassa merkittävät vanhat apostolien ja pyhimysten patsaat, jotka on ajoitettu 1400-luvulle. Museotilasta löytyy myös esimerkiksi Mikael Toppeliuksen maalaama historiantaulu vuodelta 1756, vanhan kirkon ovi ja kolehtiarkku.

Muinaisen ja modernin vuoropuhelu

Kirkkosaliin sisään astuessaan voi todeta vanhan ja uuden maailman jatkavan vuoropuheluaan, kun karheat betonipintaiset viistot seinät ottavat tulijan syleilyynsä.

Kirkossa ei ole alttaritaulua, vaan sen virkaa toimittaa ikkunasta avautuva saaristomäntymaisema.

Huomio kiinnittyy myös suureen päätyikkunaan. Varsinaista alttaritaulua kirkossa ei ole, vaan sen virkaa toimittaa koko seinän kokoisesta ikkunasta avautuva saaristomäntymaisema.

Inhimillisyyttä henkivän betonikirkon suojiin on sijoitettu palaneesta kirkosta pelastettua esineistöä. Mikael Toppeliuksen maalauksilla koristettu ja restauroitu 1700-luvun saarnastuoli on suurin taide-esine kirkkosalissa. Vanhat patinoituneet kattokruunut ja lampetit, maalaukset sekä muut historialliset esineet on sijoitettu tilaan moderni arkkitehtuuri näyttämönään.

Mikael Toppeliuksen maalauksin koristettu saarnastuoli on vanhasta kirkosta pelastettu taideaarre.

Kirkon kotamainen muoto korostuu entisestään kirkkosalissa. Pehmeät istuinpenkit sekä alttari-ikkunasta sisään tulviva luonnonvalo pehmentävät suoraviivaista arkkitehtuuria.

Kirkkosali on mitoitettu vastaamaan pienen seurakunnan tarpeita. Istumapaikkoja on noin 160 henkilölle. Lisää tilaa noin 100 henkilölle saadaan tarvittaessa avaamalla seurakuntasalin ja kirkkosalin väliset paljeovet.

Seurakuntasalia ja eteistilaa laajennettiin vuonna 2001 arkkitehti Tuomo Juolan suunnitelmien mukaan. Tällöin myös muun muassa kirkon penkit hiottiin ja kankaat vaihdettiin.

Hailuodon kirkko on valmistunut vuonna 1972.

Osa luotolaisuutta

Vaikka monella hailuotolaisella on haikeat muistot vanhasta kirkosta, myös uusi kirkko on tullut luotolaisille rakkaaksi.

Korkeaharjaisen betonikirkon seinät ja katto sulautuvat yhdeksi ja vievät katseen ja ajatukset kohti taivasta.

Alttari-ikkunan takana satoja vuosia saaren historiaa nähneet männyt katsovat tyynesti kirkossa istujaa. Vuodenaikojen mukaan vaihtuva maisema ja valo saavat pysähtymään hetkeen ja rahoittavat mielen.

Maakunnallisesti arvokkaaksi rakennukseksi arvotettu kokonaisuus on uniikki modernin kirkkoarkkitehtuurin edustaja ja sopii hailuotolaiseen maisemaan järkähtämättömässä viehätyksessään.

• Media-alalta arkkitehtuuriin osaamistaan laajentanut kirjoittaja työskentelee suunnittelijana restaurointiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneessa arkkitehtitoimistossa

Rakkaiden muistojen kirkko

Oulusta kotoisin olevalla Kaija Sipilällä on sukujuuria Hailuodossa. Kun hän nuorena tapasi tulevan puolisonsa Pekka Airaksisen Helsingissä asuessaan, hän toi sulhasehdokkaansa pohjoiseen tutustuman Hailuodon maisemiin.

Pekka viehättyi saaresta heti alkuunsa ja nuoren parin asteltua vihille, he halusivat ehdottomasti järjestää vihkitilaisuuden Hailuodon kirkossa.
Elämä toi heidät myöhemmin pohjoiseen ja Kaija toimi ennen eläkkeelle siirtymistään Hailuodon kunnan sivistysjohtajana sekä peruskoulun rehtorina. Kun hän istui pienten koululaisten kanssa kirkossa jouluisin ja keväisin, hänen mielensä palasi nuoruuteen ja kauniin luonnon alttaritaulun edessä lausuttuihin tahdon-sanoihin.

Nykyisin Kaija ja Pekka viettävät koko ajan enemmän ja enemmän aikaansa saaressa sijaitsevassa vapaa-ajan asunnossaan ja harkitsevat pysyvää luotolaisuutta.