Kirkolliskokous haluaa edistää nuorten vaikuttajaryhmien edustusta päätöksentekoelimissä
Ohessa kirkolliskokouksen 6.11.2024 tekemiä päätöksiä.
Kirkolliskokous antoi kirkkohallitukselle tehtäväksi edistää nuorten vaikuttajaryhmien tasavertaista edustusta seurakuntien päätöksentekoelimissä sekä toimia vaikuttajaryhmien työn tukemiseksi.
Lisäksi kirkolliskokous velvoittaa Kirkkohallitusta valmistelemaan kirkkojärjestyksen muutosta siten, että seurakunnat ja seurakuntayhtymät voivat hallintosäännöissään myöntää nuorten vaikuttajaryhmien edustajille puhe- ja läsnäolo-oikeuden valitsemiinsa toimielimiin.
Päätös on Tampereen hiippakunnan edustaja Tuomas Kauppisen yleisvaliokunnan mietintöön ehdottaman lisäyksen mukainen. Kauppisen lisäys sai äänestyksessä 88 ääntä ja yleisvaliokunnan mietintö sellaisenaan 19 ääntä. Mietinnöstä käytiin vilkas keskustelu, jossa käytettiin liki 30 puheenvuoroa.
Vuonna 2019 Kirkolliskokous sääti kirkkojärjestyksen luvun 10 pykälän 5, jonka perusteella seurakuntiin on asetettava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Vuoden 2019 jälkeen noin 175 seurakunnassa on perustettu nuorten vaikuttajaryhmä.
Edustaja-aloitteessa esitettiin, että kirkolliskokous antaisi kirkkohallitukselle tehtäväksi valmistella kirkkojärjestyksen luvun 10 viidenteen pykälään muutos, jonka myötä pykälään kirjataan nuorten vaikuttajaryhmien edustajille läsnäolo- ja puheoikeus seurakuntien ja seurakuntayhtymien päätöksentekoelimiin.
Kirkolliskokous hyväksyi Kirkon keskusrahaston talousarvion toisen muutoksen
Kirkolliskokous hyväksyi 0,3 miljoonan euron lisätalousarvion Kirkon keskusrahastolle vuodelle 2024. Kyseessä on vuoden 2024 talousarvion toinen muutos.
Lisäys on henkilöstökulua, joka on kasvanut vuoden 2024 talousarvion laatimisen jälkeen tehdyn työmarkkinaratkaisun myötä. Kirkon keskusrahaston tuloksen vuoden 2024 lopussa ennakoidaan olevan 1,65 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kirkon eläkerahaston talous- ja toimintasuunnitelmat hyväksyttiin
Kirkolliskokous hyväksyi kirkkohallituksen esityksen Kirkon eläkerahaston talousarvioksi vuodeksi 2025 sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2025–2027.
Kirkolliskokous vahvisti, että kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruus vuodelle 2025 on 5,0 %. Seurakuntien palkkaperusteinen eläkemaksu vuodelle 2025 on 28,7 %, eläkemaksu sisältää myös työntekijöiltä perittävän työntekijäin eläkelain mukaisen työntekijöiden eläkemaksun. Kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten palkkaperusteinen eläkemaksu vuodelle 2025 on 34,5 %, eläkemaksu sisältää myös työntekijöiltä perittävän työntekijäin eläkelain mukaisen työntekijöiden eläkemaksun.
Työkyvyttömyyseläkkeistä ei peritä omavastuuosuutta vuonna 2025.
Kirkolliskokouksen talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että kirkon eläkemaksutaso on varsin korkea. Kokonaismaksutaso, joka sisältää sekä työnantajan että työntekijän eläkemaksut ja eläkerahastomaksun, nousee arviolta noin 38 prosenttiin palkkasummasta.
Seuraa kirkolliskokousta verkossa
Kirkolliskokouksen asiakirjat (työsuunnitelma ja vireillä olevat asiat) löytyvät kirkolliskokouksen verkkosivuilta. Myös päiväjärjestykset eli luettelot täysistunnoissa käsiteltävistä asioista ja niihin liittyvistä asiakirjoista julkaistaan samoilla sivuilla. Sivuilta löytyvät myös linkit täysistuntojen striimauksiin ja tallenteisiin sekä Domus-palveluun, josta löytyvät kirkolliskokouksen asiakirjat.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.