Mielikuva kirkosta on myönteisempi - Oulussa seurakuntalehti on tärkein yhteys

Tuoreen seurakuntien empatia- ja tunnettuuskyselyn mukaan Suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat koetaan entistä läheisemmiksi, rohkeammiksi ja kokeilunhaluisemmiksi.

Myönteisesti seurakuntaan suhtautuvista erottuu erityisesti ikäluokka alle 25-vuotiaat miehet; heillä myönteisyys on lisääntynyt selvimmin. Kun vuonna 2021 tästä ikäryhmästä 32 prosenttia suhtautui myönteisesti seurakuntaan, viimeisimmässä kyselyssä heitä on 44 prosenttia.

Arvojen vastaavuus on lisääntynyt erityisesti naisten keskuudessa. Esimerkiksi 18–24-vuotiaista naisista kaksi vuotta sitten 27 prosenttia vastasi kirkon edustamien arvojen vastaavan omia arvojaan, tänä vuonna vastaavuus oli 38 prosenttia.

Suomalainen kohtaa kirkon hautausmaalla ja mediassa

Kyselytutkimuksen perusteella suomalaisten yhteys seurakuntiin toteutuu selvimmin hautausmaakäynneillä ja median välityksellä.

Koko maan vastauksia tarkastellen kirkkoon kuuluvista ja kirkkoon kuulumattomista 43 prosenttia kohtasi viimeksi kuluneen vuoden aikana seurakunnan hautausmaalla käydessään. Kyselytutkimukseen vastanneista 39 prosenttia kohtasi seurakunnan seurakuntalehden välityksellä.

Oulussa seurakuntalehti ohitti hautausmaan kohtaamisen tapana: 48 prosentille vastaajista Rauhan Tervehdys oli yhteys seurakuntaan, 47 prosentilla yhteys toteutuu hautausmaakäynnillä.

Oululaisista vastanneista 30 prosenttia kohtasi seurakunnan osallistumalla kirkolliseen toimitukseen, esimerkiksi hautajaisiin tai vihkimisiin. Muun median välityksellä seurakuntayhteys toteutui 25 prosentilla ja sosiaalisessa mediassa 22 prosentilla oululaisvastaajista.

Kyselytutkimukseen osallistuneista oululaisista 17 prosenttia koki, että ei viimeksi kuluneen vuoden aikana ole kohdannut seurakuntia missään. Koko maan vastaava luku oli vähän korkeampi: 20 prosenttia.

Oulussa kohtaamisia seurakunnan kanssa ei ollut etenkään 45–54-vuotiailla miehillä ja saman ikäluokan naisilla.

Nuorilla miehillä kirkon kanssa yhtenevät arvot

Kysely selvitti myös, kuinka hyvin kirkon edustamat arvot vastaavat vastaajan omia arvoja.

Oululaisvastaajista kirkon arvojen ja omien arvojen vastaavuus on kyselytutkimuksen perusteella suurinta 18–24-vuotiailla miehillä: heistä 20 prosenttia koki arvojen olevan täysin vastaavat ja 38 prosenttia nuorista miehistä ajatteli kirkon arvojen vastaavan omiaan ainakin enimmäkseen.

Naisvastaajilla arvojen vastaavuus oli suurinta 66-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Heistä 11 prosenttia piti kirkon arvoja täysin omia arvojaan vastaavina ja 49 prosenttia piti arvoja enimmäkseen yhtenevinä.

Diakoniaa on tarpeen tehdä näkyvämmäksi

Kyselyssä selvitettiin muun muassa, millaisia kirkon tehtäviä vastaajat pitivät tärkeinä. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, miten hyvin seurakunta on kyseisissä tehtävissä onnistunut.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna seurakuntien suurimpia onnistumisia ovat olleet kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitäminen, ihmisten elämän tärkeissä hetkissä mukana oleminen, mielekkään tekemisen järjestäminen lapsille ja nuorille sekä elämän kriiseissä tukeminen.

Oululaiset vastaajat nostivat tärkeimpien asioiden kärkeen edellä mainittujen lisäksi myös vanhuksista sekä vähäosaisista huolehtimisen, mutta näissä oululaiset vastaajat eivät antaneet kovin hyvää arvosanaa seurakunnille.

Myöskään elämän kriiseissä tukemisessa ei onnistuttu siten kuin vastaajat toivoivat.

– Valitettavasti seurakuntien tekemä mittava diakonia ei oikein näy tuloksissa, harmittelee Oulun seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Eero Hyytinen.

Myös Oulun seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaa, kirkkoherra Petri Satomaata mietityttää, että Oulun seurakunnissa viime aikoina tehdyt tavallista suuremmat satsaukset diakoniaan eivät näy kyselyn tuloksissa.

– Onko sitten niin, että näkyvää – esimerkiksi hautausmaiden ja kiinteistöjen hoitoa – on helpompi arvioida; näkymättömän työn arviointi perustuu sitten oletuksiin. Viestinnällä on suuri rooli siinä, että saadaan myös näkymätön työ oululaisten tietoisuuteen.

Samoilla linjoilla viestinnän tärkeydestä on yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Teija Kähkönen.

– Käsitykset siitä, miten kirkko huolehtii heikossa asemassa olevista ihmisistä perustuu paljon mielikuviin, koska se työ ei välttämättä tule näkyväksi julkisuudessa.

Kähkösen mukaan viestintä on otettava tosissaan ja jokaisen seurakunnan pitäisi luoda oma strategia sille, miten viestintää hoidetaan seurakuntatasolla.

Asioiden kehitystä ja ihmisten odotuksia on hyvä mitata

Eero Hyytinen pitää tärkeänä, että kirkko elää ajassa.

– Sen varmistamiseksi tarvitaan tällaisia kyselyitä. Ne kuvaavat myös eri asioiden kehitystä vuosien mittaan. Tässäkin kyselyssä jossain määrin näkyy nuorten naisten ja miesten eriytyneet arvomaailmat, joka ei ole hyvä asia.

– Kirkon täytyy ensisijaisesti huolehtia perustehtävistään: evankeliumin julistamisesta, diakonian hoitamisesta sekä lasten ja perheiden tukemisesta. Trendit vaihtelevat eikä niihin pidä liikaa takertua, se vie kirkolta uskottavuutta ja juurevuutta.

– Kirkkoa moititaan konservatiiviseksi mutta kyselyn tulokset eivät tätä juurikaan tue, Hyytinen toteaa.

Petri Satomaa pitää ilahduttavana, että mielikuva seurakunnasta on edelleen suurelta osin myönteinen tai ainakin neutraali.

Jos mielikuva kirkosta on vähintäänkin neutraali eikä suoraan kielteinen, on tilanne aika hyvä, ajattelee Teija Kähkönen.

– Kielteisesti kirkkoon suhtautuvien joukko on kyselytutkimuksessa pieni, se pysyy alle kymmenessä prosentissa lähes kaikissa ikäryhmissä.

– Ilahduttavaa on, että miehillä mielikuva kirkosta on muuttunut melkein kaikissa ikäryhmissä merkittävästi positiivisemmiksi.

Positiivisesti suhtautuvien naisten määrä on harmillisesti hieman vähentynyt.

– Tämä johtunee siitä, että naiset ovat keskimäärin liberaalimpia kuin miehet ja kirkko koetaan edelleen konservatiivisena.

– Kielteisesti suhtautuvien määrä ei kuitenkaan ole noussut naistenkaan keskuudessa. Kielteisesti suhtautuvien määrä on naisten keskuudessa jopa pienentynyt lukuun ottamatta 35–44-vuotiaiden ryhmää.

Petri Satomaan mukaan seurakunnissa satsataan jatkossa myös niihin asioihin, joihin oululaiset eivät ole empatia- ja tunnettuuskyselyssä saatujen tulosten perusteella tyytyväisiä.

Teija Kähkösestä on hyvä, että toimintaa suunnitellaan ja painopistealueita luodaan tutkimustiedon pohjalta.

– On tärkeää tietää, mitä kirkolta odotetaan, jotta tarpeisiin voidaan vastata, Kähkönen tiivistää.