”Leireillä oleminen on kuormittavaa työtä”

Leiriviikon tarkoitus on olla nuorille turvallinen rippikoulukokemus, mutta kesää leimasivat ajoittain uutiset aikuisten epätoivottavasta käytöksestä leireillä ja tilanteiden kärjistyminen nuorten kanssa.

Vaikka kyse oli poikkeuksellista tapahtumista, ne otetaan vakavasti seurakunnissa. Turvallisen tilan rakentamiseen ei kuitenkaan herätty vasta nyt, vaan jo vuosia aikaisemmin.

Myös Oulun tuomiokapitulissa turvallisen rippikoulun hyväksi on tehty työtä pitempään. Alkavan syksyn aikana järjestetään muun muassa yhdenvertaisuus ja tasa-arvotyöskentely, jossa pohditaan esimerkiksi, mistä voi huomata, että seurakunnassa kunnioitetaan ja arvostetaan jokaista ihmistä. Miten seurakunta toimii arjen käytännöissään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi?

Leirille vain hyvinvointisena

Kasvatuksen hiippakuntasihteeri Saija Kronqvist tuomiokapitulista puhuu leirityön hyvinvointijohtamisesta. Termillä hän yksinkertaisesti tarkoittaa sitä, että leirin työntekijöiden on voitava hyvin, jotta he jaksavat leiriviikolla vastata nuorten moninaisiin tarpeisiin.

– Leirillä oleminen, 24/7-työ on vaativaa ja kuormittavaa kasvatustyötä, ja se edellyttää henkilöstöltä hyvää työkykyä, hän toteaa.

Kronqvist toteaa, että työssä jaksamisen yksi edellytys on sujuva tiimityö: vaikeistakin leiriin liittyvistä asioista on uskallettava puhua työyhteisössä.

Varhainen puuttuminen ja tuki on tärkeää, jos leirityöhön osallistuvan työkyky alenee syystä tai toisesta. Kun ongelmia tunnistetaan ajoissa, ne eivät syvene ja päädy pahimmillaan avoimeksi konfliktiksi rippikoulussa.

Nuorten ongelmat heijastuvat leireille

Kronqvist peräänkuuluttaa seurakunnissa avointa puhetta työkyvystä, sillä nuorten haastava käyttäytyminen on lisääntynyt, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen.

– Leirit kiinnostavat yhä enemmän nuoria ja aikuisiakin. Myös työntekijät pitävät leirityötä tärkeänä. Siksi hyvinvoinnista huolehtiminen on välttämätöntä.

– Huomio työntekijöiden jaksamiseen takaa osaltaan sen, että saamme jatkossakin nuorilta kiitettävää palautetta rippikoulusta.

Toteamuksellaan Kronqvist viittaa vuosittaiseen kyselytutkimukseen, johon vastaa yli 20 000 rippikoululaista ja isosta. Viimeisimmässä kyselyssä nuoret arvoivat rippikoulua kouluarvosanalla 9-.

Kun ongelmia tunnistetaan ajoissa, ne eivät syvene ja päädy pahimmillaan avoimeksi konfliktiksi rippikoulussa.

Saija Kronqvist

Ovatko leirit kaikkien juttu?

Oulun tuomiokirkkoseurakunnan pastori Matias Leskinen, olit kesällä rippileirillä. Miten se sujui ja mitä ajatuksia sinussa herättivät mediaotsikot rippileirillä sattuneista ongelmatilanteista muun muassa Porissa?

– Leiri meni hyvin. Meillä oli myös henkilökuntaa paikalla tavallista hieman enemmän.

– Julkisuudessa esillä olleet ristiriidat rippikouluissa ovat ikäviä tapahtumia. Nuorilla voi olla koviakin odotuksia leiriviikkoa kohtaan. Jos työntekijöiden parissa on ongelmia, seuraukset niistä ovat usein pois nuorten ainutkertaisista kokemuksista rippileiristä.

– Kärjistymiset kertovat siitä, että ongelmiin leirillä ei ole puututtu ajoissa. Erimielisyyksiä voi olla leiriläisten ja työntekijöiden välillä mutta kaikkiin muihinkin ongelmiin on reagoitava ajoissa.

– Ristiriitoja on helpompi ehkäistä, kun puuttumiseen on luotu selvä toimintamalli, eräänlainen ensiapupaketti kaikille leirityötä tekeville.

Nuorten kanssa oleminen ei ole itsestään selvästi kaikkien työntekijöiden juttu. Entä jos leirille lähtisi pääsääntöisesti vain heitä, jotka jaksavat paremmin nuorisoa, heidän tapaansa viettää yhteistä aikaa?

– Tällainen järjestely vaatisi muun muassa sitä, että isompi panos rippikoulutyön hyväksi huomioitaisiin leireillä olijan työnkuvassa läpi vuoden. Rippileiri tarkoittaa tapaamisia talvella ja keväällä ennen varsinaista leiriä. Mitä useampi ryhmä, sitä enemmän on myös ennakkotöitä.

– Suurempi määrä leirityötä vaatisi sen varmistamista, että palautumisaikaa on riittävästi. Vaativasta leirityöstä kuuluisi saada myös rahallisesti asiallinen korvaus. Vaikka tällaiset asiat olisivat kunnossa, silti mielestäni kaksi rippikoulua kesäisin olisi maksimimäärä leirillä olemista.

Turvallisemman tilan periaatteet ovat seurakunnassa tuttuja asioita. Miten sinä rakennat turvallista tilaa esimerkiksi ryhmissä?

– Yksi avainasia on antaa tilaa jokaiselle ryhmään tulleelle. Myös heille, jotka ovat hiljaisempia muiden joukossa. Tilan antaminen, oletuksien välttäminen ja ennakkoluuloton halu ymmärtää erilaisia näkemyksiä luovat nekin osaltaan turvallisempaa tilaa. Tärkeää on aistia ryhmäläisissä heränneitä tunteita.

Kuvateksti: Nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppalan ja seurakuntapastori Matias Leskisen mukaan seurakunnissa tulee huolehtia siitä, että leireille lähtee työntekijöitä, jotka ovat saaneet valmistella etukäteen hyvin rippikoulua ja ovat pystyneet töiltään myös lepäämään ennen leiriviikkoa. Työtoverit tuomiokirkkoseurakunnasta tietävät kokemuksesta, että rippileiri vaatii hyvää työssäjaksamista vastuunkantajilta.