Luukas-passio on Jeesuksen piinaviikko tunnissa suomeksi

Pääsiäisajan passioihin liittyy herkästi mielikuva pitkästä ja vaikeasti ymmärrettävästä musiikkiteoksista.

Urkuri, säveltäjä Risto Ainalin 6. huhtikuuta esitettävä Luukas-passio voisi olla se Kristuksen kärsimystien musikaalinen tulkinta, josta kokemattomampi aloittaa tutustumisen dramaattisiin passioihin.

Kiiminkiläisen Ainalin Luukas-passio kestää noin tunnin. Teos lauletaan suomen kielellä ja musiikki pohjautuu lähinnä hengellisiin kansansävelmiin ja hengellisten laulukirjojen, kuten Siionin Matkalaulujen ja Siionin laulujen ja virsien teksteihin.

Säveltäjä kertoo halunneensa aikoinaan tietoisesti säveltää teoksen tavallisille suomalaisille. Ainalin Luukas-passio syntyi 1990-luvun puolivälissä ja sitä ovat esittäneet viime vuosina useat kuorot.

Luukkaan kärsimyskertomus on otettu teokseen suoraan Raamatusta. Passiot nimetään aina sen evankeliumin mukaan, jonka teksti teoksen pohjana on.

Tänä keväänä teoksen esittää Kiimingin seurakunnan Kaikuos -kuoro ja soitinryhmä. Ainali toimii itse urkurina.

Ainalin mittavimpiin sävellyksiin kuuluvat Luukas-passion lisäksi Requiem (vuonna 2000) ja Augsburgin tunnustus (vuonna 2017).

Ainali on toiminut ammattiuransa varrella kanttorina, urkurina, kuoronjohtajana, säveltäjänä sekä soitonopettajana.

• Risto Ainalin Luukas-passio sunnuntaina 6.4. klo 18 Kiimingin seurakuntakeskuksessa. Ohjelma 10 euroa.

Mitä ovat passiot?

Oratorio on musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja laulusolisteille. Se poikkeaa oopperasta siten, että siitä puuttuu näyttämötoiminta ja lavasteet ja että sen libretto käsittelee tavallisesti raamatullisia tai muita uskonnollisia aiheita

Oratorioita sävellettiin eniten 1600-luvun loppupuolella ja 1700-luvulla. Samat säveltäjät sävelsivät usein molempia teoslajeja siten, että uskonnollisiin aiheisiin keskittyneitä oratorioita esitettiin paastonaikana, jolloin ei ollut sopivaa esittää maallisia aiheita käsitteleviä viihteellisiä oopperoita.

Passiot, joissa kuvataan Kristuksen kärsimysnäytelmää, ovat yksi oratorion alalaji. Pienimuotoisia passioita voidaan tosin pitää ennemminkin kantaatteina.

Teksti pohjautuu yleensä johonkin Uuden testamentin neljästä evankeliumista. Passiot nimetään sen evankeliumin mukaan, jonka teksti teoksen pohjana on.

Passioiden esittäminen oli ja on osa hiljaisen viikon jumalanpalveluksia siten, että määrättynä päivänä esitetään eri evankelistojen passiotekstit.

Katolisen kirkon perinteen mukaisesti palmusunnuntaina luetaan Matteuspassio, hiljaisen viikon tiistaina Markuspassio, keskiviikkona Luukaspassio ja pitkäperjantaina Johannespassio.

Luterilaisessa perinteessä, esimerkiksi Saksassa, passiot olivat joko kiirastorstain tai pitkänperjantain jumalanpalveluksia. 1700-luvulta alkaen passio sulautui oratorioon, ja passioita esitetään ja sävelletään edelleen. Nykyään passioita esitetään myös muulloin, etenkin paastonaikana.

Vanhin Suomessa sävelletty passio on Ilmari Krohnin Johannespassio vuodelta 1940.

Lähteet: Taideyliopisto Sibelius-Akatemian Musiikin historian tietokanta ja Wikipedia