Seurakunnat ovat merkittävässä asemassa maahanmuuttajien kotouttamisessa
Evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat perinteisesti toimineet nopeasti ja tehokkaasti kriisien aikana. Vuonna 2015 Suomeen saapui poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, minkä myötä seurakuntien panos laajeni dramaattisesti. Vastaava kehitys havaittiin myös, kun ukrainalaiset saapuivat Suomeen vuonna 2022.
Kuva on otettu Helsingin seurakuntayhtymän englanninkielisen seurakuntatyön kesäretkellä Mustasaaressa 2023. Helsingin seurakuntien englanninkielisen työn kuva-arkisto.
Uusi kirja Monien kulttuurien seurakunta kuvaa monipuolisesti, miten seurakunnat vastaavat kulttuurisesti moninaisen yhteiskunnan haasteisiin. Julkaisu antaa ideoita ja malleja oman seurakunnan kehittämiseen, kun ympäristö on kulttuurisesti moninainen.
– Julkaisussa kuvataan erilaisia malleja ja ratkaisuja, joita kehitetty seurakunnissa eri puolilla Suomea, kirjan toimittanut Ulla Siirto kertoo.
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulle on syntynyt monikielistä seurakuntatyötä, jossa eri kieliryhmien yhteisöt toimivat rinnakkain. Porin Teljään on puolestaan syntynyt yhteisö, joka yhdistää kaikenkieliset ihmiset ja samalla varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus saada palveluita omalla kielellään. Kotkassa seurakunta ja kaupunki ovat yhdistäneet voimansa ja ovat palkanneet yhteisen työntekijän, joka keskittyy erityisesti maahanmuuttajien tukemiseen, Siirto jatkaa.
Kaikille avoin seurakunta on kestävä
Vaikka monissa seurakunnissa maahanmuuttajatyö on kehittynyt itsenäiseksi osa-alueeksi, Henriikka Sainen tuore tutkimus Evankelis-luterilaiset seurakunnat yhteisölähtöisen kotoutumisen edistäjinä korostaa, että kaikkien toimien tulisi lähteä yhteisöllisyydestä ja inklusiivisuudesta. Näin toimimalla luodaan kestäviä ja yhtenäisiä yhteisöjä.
Tutkimus vahvistaa, että seurakunnilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja yhteisöön kiinnittymisen edistämisessä.
Seurakuntien ja muiden toimijoiden yhteinen työ yhdistää voimavaroja ja kehittää uutta osaamista. Lisäksi eri kulttuuritaustaiset ihmiset rohkaistuvat osallistumaan, kun yhteistyö tekee kotoutumisen asiantuntijayhteisöt tutuiksi.
Esimerkiksi käynnissä oleva EU-rahoitteinen Yhteisölähtöisen kotoutumisen pilotti -hanke on edistänyt yhteistyötä eri tahojen välillä ulottuen myös hankekumppaneiden, Suomen Punaisen Ristin, Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) ja eri puolilla Suomea hankkeessa mukana olevien seurakuntien ulkopuolelle. Vastaavia yhteistyöhankkeita on myös muiden seurakuntien alueilla.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.