Marjo Kemppainen johtaa Oulun seurakuntien ympäristötyöryhmää
– Olemme kaikki ympäristökasvattajia, toteaa Oulun seurakuntien ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Marjo Kemppainen. Hän myös muistuttaa, että kirkolla on toivon viesti.
Marjo Kemppainen on innoissaan uudesta tehtävästään.
– Kristillinen ympäristöajattelu lähtee siitä, että ihminen on osa Luojan luomaa luontoa ja luomakuntaa. Ihminen on korotettu vastuuseen, joten sillä on merkitystä, miten hän luontoa kohtelee, Kemppainen sanoo.
Seurakuntien ympäristötyö saa hyvän pohjan siitä, että ympäristövastuu on tärkeä osa kirkon ydintehtävää. Ympäristöasiat ovat Kemppaiselle sydämenasioita.
– Kristillisten yhteisöjen tulee uudistua ja toteuttaa omissa arjen ratkaisuissaan kaikkia kestävän kehityksen lajeja; ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Kirkko on sitoutunut tähän jo työmuodoissaan.
Teot ratkaisevat
Kemppaisen mukaan pienillä teoilla on suuri merkitys. Hän polkee pyörällä kesät talvet, syö kotimaisia marjoja ja sieniä ja lisää kasvisten osuutta ruokavaliossaan.
– Kierrättäminen on suosittua, helppoa ja hauskaa. Peräänkuulutan positiivisuutta. Kirkolla on toivon viesti.
Kemppainen näkee, että seurakunnilla on paljon mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka ongelmat näyttäytyvät maapallon kokoisilta, ei kenenkään tarvitse yksin maapalloa pelastaa.
– Itse kukin voi huolehtia lähiympäristöstään, sen siisteydestä ja kauneudesta. Kaikki voivat miettiä omaa kulutuskäyttäytymistään ja sitä, mitä valinnoillaan edistävät.
Käytännön työkaluja
Marjo Kemppainen kokee vahvaa ilmastohuolta.
– En kuitenkaan koe ilmastoahdistusta. Se lamaannuttaa. Koen ilmastohuolta.
Hän myös uskoo tieteeseen ja siihen, että ihmiskunnalla on mahdollisuus vielä muuttaa kehitystä. Siksi kirkolle on tehty on ilmastostrategia ja työkaluja, kuten ympäristödiplomi, jotka auttavat viemään asioita oikeaan suuntaan.
– Meillä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus ratkaista näitä asioita. Nykyajan kirkko on erittäin valveutunut ja haluaa kantaa vastuunsa ihmisestä ja luonnosta huolehtimisessa. Meillä on tästä Oulussa jo käytännön esimerkkejäkin, kuten hävikkiruokaa hyödyntävä Prikka kiertoon -hanke tai DOM kierrätysputiikki.
Kemppaisen mukaan olemme kaikki ympäristökasvattajia.
– Luonnossa tunnemme Pyhän kosketuksen. Ihmisen tehtävänä on pitää huolta luomakunnasta.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.