Minne mennään tällä kertaa? Yhteisillä kävelyillä tutustutaan lenkkikavereihin ja kotipitäjään
Hailuodossa on kokoonnuttu yhteisille ja kaikille avoimille kävelyille kerran viikossa. Lenkkiseuraa on tarjolla muissakin seurakunnissa.
Kello lähestyy kymmentä keskiviikkona ja pyörätielle alkaa muodostua ihmisjoukko.
– Hailuodossahan on ruuhkaa, lohkaisee yksi porukasta kun joukko antaa tilaa ohi polkevalle pyöräilijälle.
Kokoontuminen on aloitus seurakunnan ja kunnan yhteiselle, viikottaiselle kävelytapahtumalle. Tälläkin kertaa osallistujia on mukavasti, reippailemaan on lähdössä työntekijöiden lisäksi 11 hailuotolaista.
Uusien talojen paikka kiinnostaa
Tänään startataan palvelukoti Saarenkartanon liepeiltä.
Päätös tunnin mittaisen reissun kohteesta tehdään useimmiten lähtiessä. Kun askeleet vievät joka kerta vähän eri reittiä, kävelyt ovat antaneet monelle osallistujalle aivan uutta tietoa kotisaaresta.
– Juttelemme usein reitillä olevien talojen historiasta, kertoo Alli Marjaniemi.
– Minä olen asunut täällä vuodesta 1961 lähtien enkä tunne läheskään kaikkia paikkoja, mutta varsinkin Marja tuntee paljon paikallishistoriaa, hän viittaa diakoniatyöntekijä Marja Rantasuomelaan.
Tällä kertaa puheeksi nousevat minikokoiset, keväällä ennakkomyyntiin tulleet erillistalot. Minne ne oikein onkaan tarkoitus rakentaa?
Laila Kangas tietää paikan. Reitin määränpää on selvillä.
Metsässä, josta marjat aikoinaan poimittiin
Kävelypäivälle on ennakoitu hellettä. Aurinko lämmittää jo lupaavasti ulkoilijoita, jotka etenevät Sintantielle.
Metsikön läpi näkyy talo, jonka pihasta pariskunta vilkuttaa ohikulkijoille ja huikkaa pikaisesti kuulumisensa. Pian ohitetaan alue, jolla seisova kyltti kertoo tulossa olevasta rakennusprojektista.
Elsaksi esittäytyvälle lenkkeilijälle nämä kulmat ovat tuttuja jo vuosikymmenien takaa.
– Kun olin lapsi, keräsimme marjat täältä. Nämä metsät on silloin juostu läpi.
Elsa lähti kotisaarelta jo nuorena työn perässä. Elämä Hailuodossa on muuttunut 1950-luvulta, jolloin heinätyötkin tehtiin käsin ja lampaat kulkivat kesäisin vapaana saaren rannoilla. Kotiseudun vetovoima sai palaamaan.
– Meillä oli täällä koko ajan kesämökki. Kai se oli maaseudun rauha, joka veti puoleensa, puolisonsa kanssa kymmenkunta vuotta sitten takaisin muuttanut Elsa miettii.
Mittariin voi kertyä kymmenkin kilometriä kerrallaan
Tankoon on nostettu lippu Snellmanin päivän kunniaksi. Lenkkeilijäjoukko pysähtyy sen äärelle ja puhkeaa yllättäen spontaaniin Maamme-lauluun kanttori Mari Liukkosen johdolla.
Sen jälkeen matka jatkuu. Tahti sovitetaan aina osallistujien mukaan, kiirettä ei tunneta.
– Seurustelun sakramentti on tärkeintä, toteaa Marja Rantasuomela.
Raili Haapalan mielestä yhteisöllisyys on näissä lenkkireissuissa parasta.
– Täällä saa kulkea muiden seurassa.
Lenkkeily on Haapalalle osa arjen rutiineja. Avustajansa Kimmo Sorvojan kanssa Haapala saattaa tehdä kymmenen kilometrin lenkin parikin kertaa viikossa.
– Siinähän se nuoruus säilyy, Haapala sanoo.
– Otamme eväät mukaan ja syömme ne välillä.
Haapala kertoo asuneensa yksin jo parikymmentä vuotta puolison kuoltua. Näön hän menetti kymmenisen vuotta sitten.
– Olenkin onnellinen, että asun juuri Hailuodossa. Ihmiset ovat ihania, he välittävät toisistaan.
Lintu tuo lupauksen kesästä
Jalkojen alla on jälleen asvalttia. Huoltoaseman katoksen alta pyrähtää kevään ensimmäinen pääskynen.
Lopuksi ohjelmaan otetaan vielä venyttely. Lenkkeilijät nostelevat käsiä ja kumartelevat kirkkoherra Timo Juntusen tahdittamana.
Reippailu ja yhä kohoava lämpötila on saanut monen posket punoittamaan. Ensi viikolla lähdetään taas.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.
Lenkkiseuraa saa monesta seurakunnasta
Lenkkiseuraa on tarjolla muissakin seurakunnissa kuin Hailuodossa. Esimerkiksi Haukiputaalla kävelemään lähdetään porukalla perjantaisin kello 10. Monella paikkakunnalla, kuten Limingassa ja Tyrnävällä, diakoniatyöntekijät lähtevät ulkoiluseuraksi kysyttäessä. Lisätietoja saa seurakuntien diakoniatyöntekijöiltä ja verkkosivuilta. Hailuodossa kevätkauden viimeinen kävelylenkki on 2. kesäkuuta. Sille lähdetään kirkon pihamaalta.