Perheneuvojan vinkit: Näin vältyt riidoilta kesälomalla

Hitaita yhteisiä aamuja, kiireetöntä löhöilyä uimarannalla tai iltajätskit romanttisesti auringonlaskun alla. Täydellisyyttä hipova kesälomakuvasto välkehtii monien verkkokalvoilla, kun lomalla saa viimein höllätä arjen vaatimuksista ja päästää irti aikatauluista.

Loma-aika voi kuitenkin olla myös haaste parisuhteelle tai perhe-elämälle. Oulun seurakuntien perheneuvoja Heidi Telkki kertoo, että usein perheissä keskitytään arjen pyörittämiseen.

Kun kaikki pakolliset rattaat pysähtyvät lomalla, suhde voi joutua uuden eteen.

– Kesällä parisuhteen ristiriidat liittyvät yleensä siihen, että molemmilla on erilaiset odotukset kesän ajalle, ja näistä asioista ei puhuta ääneen. Voi olla, että toinen haluaa keskustella kaikki parisuhteen asiat kuntoon ja toinen rentoutua ja pitää hauskaa. Pettymys voi olla kova, jos toiveet eivät kohtaa.

Lomarutiineja voi muokata

Telkki korostaa avoimen keskustelun merkitystä. Ennen keskustelun käymistä on tärkeää pystyä tunnistamaan, mitä itse haluaa.

– Omat toiveet ja tarpeet pitäisi sen jälkeen osata sanottaa toiselle ääneen. Jos perheellä tai pariskunnalla on esimerkiksi ollut aina tapana käydä kesällä sukujuhlissa, tai perheessä on muuten tiukat rutiinit siitä, miten kesällä toimitaan, on hyvä tarkastaa, ovatko kaikki tyytyväisiä järjestelyyn.

– On hyvä pysähtyä miettimään perheen elämäntilannetta. Jos arki on ollut todella tiukkaa ja kiireistä, kaipaisiko se kesällä vaikkapa sitä, että molemmat ottavat hieman rennommin ja joistakin rutiineista voisi luopua kesän ajaksi?

Telkki kehottaa pohtimaan myös sitä, minkälainen tarve parisuhteessa tai perheessä on saada omaa, itsenäistä aikaa yhteisen ajan lisäksi.

– Ajoittain voi palautella mieleen kesiä tai loma-aikoja ennen parisuhdetta tai lapsiperhearkea – minkälaisesta tekemisestä silloin nautti. Pariskuntana voi muistella myös sitä, mitkä asiat ovat toimineet aiempina kesinä, ja mikä on tuntunut aikaisemmin mukavalta, yhteiseltä tekemiseltä.

Kahdenkeskinen aika on tärkeää

Lapsiperheissä Telkki kehottaa huomioimaan lasten iän. Pikkulapsiarjessa on tärkeää säilyttää tiettyjä rutiineja, jotta loma-aika pysyy hallittavana. Ruokailu- ja nukkumaanmenoajat toimivat lomallakin hyvinä peruspilareina.

Teini-ikäisten kanssa voi hakea kompromisseja siinä, mihin perheen yhteisiin toimintoihin kaikki osallistuvat.

– Lapset hyötyvät siitä, jos vanhemmat voivat keskenään hyvin ja heidän välillään on hyvä ilmapiiri. Lapset hengittävät sitä ilmaa, mikä vanhempien välillä vallitsee. Siksi on tärkeää varata myös kahdenkeskistä aikaa.

Omat toiveet ja tarpeet pitää sanoa ääneen

Yhteiselle keskustelulle kannattaa Telkin mukaan varata aikaa. Ihanteellista on, jos kumppanille voi sanoa etukäteen, että haluaa keskustella, ja kysyä, mikä on sopiva hetki jutella.

Keskusteluissa kannattaa suosia Minä-puhetta, joka on turvallinen tapa kertoa puolisolle omista toiveista ja tarpeista.

– On hyvin provosoivaa ja ärsyttävää, jos toinen aloittaa keskustelun syyttelemällä tai sanomalla, että olemme aina tehneet niin kuin sinä haluat.

Minä-puheessa voi käyttää esimerkiksi ilmaisuja: minusta tuntuu, olen sitä mieltä tai haluaisin.

Nalkuttamisen sijaan halauksia

Perheneuvojan työssä Telkki kertoo peilaavansa pariskuntien kanssa yleisimmin lapsuuden kiintymyssuhteita, vanhemmilta saatua parisuhdemallia sekä aikaisempia parisuhteita.

Telkin mukaan kiintymyssuhteilla on suuri vaikutus siihen, miten parisuhteessa riidellään ja selvitään vaikeista tilanteista.

– Tavoitteena on, että parisuhteen molemmat osapuolet ymmärtäisivät kommunikoinnin kielteistä kehää, joka koostuu näkyvästä käyttäytymisestä ja tunteista sekä pinnan alla olevista tunteista.

Kommunikoinnin kielteisessä kehässä voi tapahtua esimerkiksi niin, että jatkuvaa nalkutusta kuuntelemaan joutuva osapuoli tulkitsee toisen käytöksen perusteella olevansa vääränlainen ja epäonnistunut. Kyseinen tulkinta voi johtaa siihen, että ihminen vetäytyy tai lähtee pois tilanteesta.

Nalkuttavalle osapuolelle tulee toisen näkyvästä käytöksestä tunne, että hän ei ole toiselle tärkeä tai että hänen tunteillaan ei ole merkitystä.

– Mitä vahvemmin tämä nalkuttava osapuoli kokee kyseisen tunteen, sitä enemmän hän nalkuttaa – vaikka pohjimmiltaan hän kaipaisi halausta. Kun tällainen kehä pyörii, kumpikaan ei tule kuulluksi tai ymmärretyksi.

– Parisuhde toimii yleensä paremmin, kun tämä kehä tunnistetaan. On paljon helpompi reagoida pyyntöön huomiosta tai halauksesta kuin jatkuvaan kritisointiin.

Apua kannattaa hakea ajoissa

Ristiriitojen ennaltaehkäisyyn Telkki suosittelee keskustelua ja omien tarpeiden ja toiveiden tunnistamista. Hän korostaa, että omaan toimintaan voi aina vaikuttaa, toisen käytökseen ei niinkään.

– Vika on aina hirveän helppo nähdä toisessa. On todella tärkeää pysähtyä miettimään myös sitä, mitä itse tuo parisuhteeseen ja millä tavalla itse vaikuttaa siihen.

– Parisuhteessa on aina kaksi aikuista ihmistä, jotka tulevat suhteeseen oman historiansa kautta. Molemmat rakentavat yhteistä todellisuutta – se ei koskaan mene niin, että toinen on kokonaan syyllinen riitoihin ja toisessa ei ole mitään vikaa.

Telkki toivoo, että ihmisillä olisi lähtökohtaisesti matala kynnys hakea apua.

– Parisuhdetta eletään ympäri vuoden. Perheneuvonnassa tavoitteena on puolisoiden keskinäisen ymmärryksen tukeminen, ei syyllisten etsintä.