Uuden ajan a cappella soi joululauluina Karjasillan kirkossa: "Haluamme kutsua kaikki tunteet osaksi konserttia"

Oululaisen Oman debyyttikeikka osuu herkulliseen paikkaan: keskelle kuuminta joulukonserttisesonkia.

Kuoro on mukana juhlimassa a cappella -yhtye Flokin esikoislevyn julkaisukiertuetta.

– Helsinkiläisenä bändinä on superihanaa päästä esiintymään myös pohjoisempaan Suomeen. Oululaiset fanimme ovat toivoneet meitä pitkään keikalle, ja nyt tämä viimein onnistuu, Flokin sopraano Liisa Kivinen iloitsee.

Lauluyhtye Flokin muodostavat beatboxaaja-tenori Joel Bonsdorff, sopraano Liisa Kivinen, sopraano Lilja Lundén (edessä), tenori Wiljami Miettunen, basso Juho Laasanen sekä altto Maija Laurinsilta.

Konsertti esittelee oululaisyleisölle kaksi uutta, tuoreella ja raikkaalla tavalla a cappella -musiikkia käsittelevää yhtyettä.

– Laulamme konsertissa esikoislevymme, joululevy Sydäntalven kappaleita. Omalta on luvassa oma setti, ja näiden lisäksi yleisö saa nauttia myös yhteiskappaleesta, Kivinen kertoo.

Tavoitteet korkealla

Oma syntyi tarpeesta täydentää Pohjois-Suomessa ja etenkin Oulussa kumisevaa rytmimusiikillista kuorotyhjiötä.

Kuorossa laulava ja beatboxaava Ilkka Pasanen kertoo, että alueelta puuttui porukka, joka hakee tekemisellään tiukkaa soundia, rikasta harmoniaa, perkussiivisia elementtejä ja oivaltavia sovituksia.

Haluamme tehdä lauluyhtyemäistä soundia korkeilla musiikillisilla tavoitteilla.

– Tämänkaltainen ohjelmisto on melko haastavaa ja asettaa jokin verran vaatimuksia laulajille, Pasanen pohtii.

Oman johtaja Enni-Maria Lämsä ja tuottaja Sanna Sillanpää nyökyttelevät Pasasen sanoille.

– Haluamme tehdä lauluyhtyemäistä soundia korkeilla musiikillisilla tavoitteilla ja vaatimustasolla, ja kuoroon onkin hakeutunut paljon ammattimuusikoita sekä laulun- ja soitonopettajia. Ammattimuusikkous ei ole missään tapauksessa kuitenkaan vaatimus. Kuoroon haetaan koelaulujen kautta.

Improvisaatio antaa rajattomat mahdollisuudet

Lämsän kädet viuhtovat ilmaa, kun hän kertoo Oman erityisosaamisalueesta, improvisaatiosta.

– Se on sellainen spesiaalijuttu, jota kukaan muu ei oikeastaan vielä tee Oulussa tai Pohjois-Suomessa. Olen tuonut tekniikan mukanani eri koulutuksista, ensin Helsingistä ja nyt Tanskasta, jossa opiskelen maisteriopintoina kuoronjohtamista ja rytmimusiikkikuorojen improvisaatiota.

Kuoroimprovisaatio perustuu kuoronjohtajan laulajille antamiin käsimerkkeihin, joiden avulla kuoro pystyy toteuttamaan johtajan musiikillista visiota.

Tätä työkalua kutsutaan vocal paintingiksi.

– Voin antaa laulajalle tehtäväksi laulaa vaikkapa bassolinjaa, josta muut ottavat kiinni. Joku voi laulaa melodiaa, ja toinen tehdä jotakin ihan muuta. Kun merkistö tulee laulajille tutuksi, mahdollisuudet ovat melko rajattomat.

Oma aloitti treenikautensa syksyllä. Kuorossa musisoi noin 20 musiikin alan ammattilaista.

Toinen Lämsän työkaluista on nimeltään circle singing, jossa voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia aihioita, tai kuoronjohtaja voi laulaa kuorolle valmiita fraaseja, joita laulajat muuntelevat.

– Improteosten hienous piilee siinä, että ne ovat olemassa vain tietyn hetken, niitä ei juuri koskaan toisinneta juuri sellaisina uudelleen, Lämsä pohtii.

– Minulla voi esimerkiksi olla päässä jonkinlainen ajatus siitä, mihin suuntaan lähtisin viemään improvisoitua kappaletta. Joka kerta siitä tulee lopulta ihan erilainen. Jokaisella laulajalla on oma visio ja se tuo mukanaan ihania mausteita: biisit elävät, muuttuvat ja ovat joka kerta uudella tavalla mielenkiintoisia, Pasanen kuvaa.

Uutta tuulta puhaltamassa

Yhteiskonserttiin valmistautuvia yhtyeitä yhdistää kiinnostus moderniin pop- ja rytmimusiikkiin.

Heidän tavoitteenaan on päivittää suomalaista a cappella -kenttää.

– Päivitys tapahtuu luontaisesti omista kokemuksista ja musiikillisista mieltymyksistä käsin. Otamme vaikutteita esimerkiksi popmusiikista, jazzista ja R’n’B:sta.

A cappella  on instrumentti, jolla voi tehdä laajasti musiikkia eri genreistä.

Suuria esikuvia molemmille yhtyeille ovat Suomen a cappella -ikijärkäleet Rajaton ja Club for Five.

– Suomessa on todella vahva kuorolauluperinne, ja tämänkaltaista materiaalia on olemassa runsaasti. Tätä toista, meidän näkemyksemme mukaista, ei vielä juurikaan kuule, Pasanen miettii.

– Haluamme ajatella niin, että a cappella ei sinänsä ole genre. Se on instrumentti, jolla voi tehdä laajasti musiikkia eri genreistä: vaikutteita omaan tekemiseen voi ammentaa vapaasti siitä, mikä itseä sattuu sykähdyttämään, Liisa Kivinen tiivistää.

Kaikki tunteet mukana

Uuden ajan a cappella -musiikin lisäksi yhtyeet lupaavat Karjasillan kirkon täyttyvän erilaisista tunteista ja tunnelmista.

Kivinen muistuttaa, että joulu voi olla monelle myös jotakin muuta kuin onnellista ja ihanaa aikaa.

– Haluamme kutsua kaikki tunteet ja tilanteet osaksi tätä konserttia.

– Ajattelen myös, että maailmassa on ollut todella vaikeita vuosia livemusiikin suhteen. Jos on sellainen olo, että on menettänyt suhdetta livekeikkailuun ja siihen kokemuksellisuuteen, jota musiikki voi antaa konserteissa, nyt on oiva tilaisuus tulla kokemaan sitäkin, hän jatkaa.

– Oma huolehtii sitten siitä konsertin tonttuosastosta. Meillä on tontut ja porot ohjelmistossa mukana, Lämsä keventää.

Lauluyhtye Flok ja rytmimusiikkikuoro Oma esiintyvät Karjasillan kirkossa torstaina 11. joulukuuta kello 19.00. Lippuja voi ostaa ennakkoon Flokin verkkokaupasta tai ovelta tuntia ennen konsertin alkua.