Päiväkerhoon pääsee aiempaa nuorempana

Seurakuntien päiväkerhotoiminta elää murrosvaihetta: paikoin päiväkerhojen toiminta on hiipunut tai jopa loppunut kokonaan.

Seurakunnissa on mietitty paljonkin, miksi päiväkerhot eivät enää vedä aiempien vuosien malliin, sanoo Oulujoen seurakunnan varhaiskasvatuksen tiimiesimies Maaret Sulkala.

– Syitä päiväkerhojen suosion heilahteluun on monenlaisia. Ehkä on ennakkoluuloja seurakunnan toimintaa kohtaan. Tai ehkä osa perheistä haluaa viedä lapsen mieluummin kaupungin järjestämään avoimen varhaiskasvatuksen kerhoon, koska sitä pidetään samassa päiväkodissa, jonne lapsi sitten aikanaan viedään päivähoitoon.

Sulkala miettii myös, onko seurakunnan päiväkerhoja osattu markkinoida ja pitää esillä riittävästi.

– Päiväkerhomme ovat kuitenkin laadukasta varhaiskasvatusta: lapsen kokonaiskehitystä tukevaa toimintaa koulutettujen ohjaajien johdolla. Monelle perheelle tulee yllätyksenä, kuinka monipuolista toiminta kerhoissa on.

– Kun lapsi siirtyy eskariin, perhe usein kuulee päiväkodin henkilökunnalta kiitosta siitä, kuinka hyvät kouluvalmiudet lapsi on päiväkerhossa saanut, Sulkala tietää.

Ikärajan alentamista kokeillaan Naperokerhossa

 Oulujoen seurakunnassa on huomattu, että ainakin yksi syy päiväkerholaisten määrän vähenemiseen on kerhojen ikäraja. Seurakunnan avoimen varhaiskasvatuksen kerhojen alaikäraja on perinteisesti ollut 3 vuotta, kun kaupungin kerhoihin pääsee jo 2-vuotiaana.

– Seurakuntien kannattaa suunnata katsetta alle 3-vuotiaisiin, sillä perheet haluavat sen ikäisille lapsilleen varhaiskasvatusta, Sulkala on huomannut.

Oulujoen seurakunta kokeileekin parhaillaan ikärajan alentamista: Hiukkavaarassa syksyllä aloittaneeseen Naperokerhoon otettiin 2-vuotiaitakin.

Myös Haukiputaan seurakunnassa otettiin syksyllä päiväkerhoon kaksivuotiaita.

Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot ovat vaihtoehto perheille, jotka eivät vielä tarvitse lapselleen päivähoitopaikkaa.

Seurakunnilla ei ole Oulussa avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa kaikissa kaupunginosissa tai kaikilla suuralueilla. Esimerkiksi Tuomiokirkkoseurakunnassa ei ole ollut päiväkerhoryhmiä yli kymmeneen vuoteen.

Toisenlainen tilanne on esimerkiksi Kiimingissä, Ylikiimingissä ja Yli-Iissä, missä seurakunnan päiväkerhoihin on vuodesta toiseen riittänyt tulijoita.

Oulujoen seurakunnassa oli syksyllä niin paljon tulijoita Hiukkavaarassa pidettävään päiväkerhoon, että osa jäi jonottamaa paikkaa.

Lapsiperheet kaipaavat kohtaamispaikkaa

Oulujoella on päiväkerhojen ikähaitarin laajentamisen lisäksi alettu suunnata voimavaroja perhetyöhön.

– Lapsiperheet kaipaavat kohtaamispaikkaa. Oulujoen seurakunnan alueella on joka arkipäivä avoinna jokin tila, johon lapsiperheet voivat tulla, Maaret Sulkala sanoo.

Perhetyötä on kehitetty muun muassa lisäämällä perhekerhoja ilta-aikoihin. Lisäksi perhekerhoja halutaan tarjota mahdollisimman erityyppisille perheille.  Vanhemmuutta tuetaan esimerkiksi erityisperheille suunnatuissa suljetuissa ryhmissä.

Moni perhe haluaa tukea kristilliseen kasvatukseen

Seurakuntien avoimen varhaiskasvatuksen kehittämispaineissa ei Sulkalan mielestä pidä unohtaa sitä, että edelleen on paljon perheitä, jotka hakevat nimenomaan tukea lapsensa kristilliseen kasvatukseen.

– Monen perheen lapsi aloittaa vauvana seurakunnan perhekerhossa, siirtyy sitten seurakunnan päiväkerhoon ja jatkaa vanhempana vielä seurakunnan iltapäiväkerhossa tai alakouluikäisille tarkoitetussa varkkakerhossa. Iloitsemme suuresti näistä ”vakiperheistä”.