Parisuhdeväkivallasta pitää uskaltaa puhua: "Väkivaltaan liittyy valtavasti häpeän kokemusta"

Kuluneen syksyn aikana lehdet ovat olleet viikko toisensa jälkeen täynnä lohduttomia uutisia: syyskuussa mies ampui viimeisillään raskaana olevan naisen kuoliaaksi Tampereella.

Lokakuussa uutisoitiin näyttävästi entisen jääkiekkoilijan Janne Puhakan surmasta, jossa tekijä oli uhrin puoliso.

Samaan aikaan Oulussa löydettiin maastoon haudattuna nuoren naisen ruumis. Taposta epäiltynä on uhrin aiempi kumppani, 49-vuotias mies.

Alkusyksystä Helsingin käräjäoikeudessa käytiin oikeutta niin sanotussa Pitäjänmäen McDonald’s-murhassa, jossa mies puukotti entisen avopuolisonsa ja lapsensa äidin kuoliaaksi.

Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa.

Kyseiset tapaukset tuovat esiin parisuhdeväkivallan rajuimman ja lopullisimman muodon. Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa.

Sen yläpuolella, ikään kuin kattokäsitteenä, on lähisuhdeväkivalta, joka voi olla esimerkiksi parisuhteessa tapahtuvaa, vanhemman lapseen kohdistamaa, lapsen vanhempaan kohdistamaa tai sisarusten välistä väkivaltaa.

– Palveluissa on viime vuosien aikana näkynyt enenevässä määrin myös seurusteluväkivalta, jolla tarkoitetaan nuorten ja nuorten aikuisten suhteessa esiintyvää väkivaltaa. Nämä suhteet eivät yleensä ole vielä vakiintuneita, kertoo Oulun ensi- ja turvakodin lähisuhdeväkivaltatyön yksikön johtaja Tuire Tikkanen.

Parisuhde päättyy, väkivalta jatkuu

Tikkanen ja Oulun turvakodin johtaja Katja Rounioja kertovat, että Oulun alueella näkyvät tällä hetkellä kaikenlaiset lähisuhdeväkivallan muodot.

Suurin osa hakeutuu asiakkuuteen kuitenkin henkisen tai fyysisen parisuhdeväkivallan vuoksi.

– Henkistä väkivaltaa esiintyy yleensä kaikissa suhteissa, jonka takia meille tullaan, fyysistä hieman vaihdellen.

– Yksi iso syy turvakodille hakeutumiseen on väkivallan uhka. Ihminen ei tällöin uskalla viettää aikaa omassa kodissaan.

Rouniojaa on havahduttanut viimeisen parin vuoden aikana myös se, että asiakkuuteen hakeutuu yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät asu samassa taloudessa väkivallan tekijän kanssa.

– Jo vajaa puolet asiakkuuksistamme ovat näitä, jossa osapuolet asuvat erillään. Tämä on uusi suuntaus, joka liittyy esimerkiksi eron jälkeiseen vainoamiseen. Parisuhde on jo päättynyt, mutta väkivalta jatkuu siitä huolimatta tavalla tai toisella.

Yhteiskunnalliset kriisit stressaavat

Lähisuhteessa tapahtuvien surmien määrä on tutkimusten mukaan lähtenyt kasvuun 2010-luvun puolivälin jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoisasiantuntija Johanna Hietamäki muistuttaa kuitenkin, että lähisuhdesurmien määrä suhteessa lähisuhdeväkivaltaan on pieni.

”Miehet ovat kautta aikojen tehneet enemmän henkirikoksia kuin naiset.”

Johanna Hietamäki

– Suurin osa lähisuhdeväkivaltaa kokevista ei joudu henkirikoksen uhriksi. Henkirikoksen uhkaa kokee selvästi useampi.

Kiistatonta on se, että esimerkiksi kuluneen syksyn aikana uutisoitujen parisuhdesurmien tekijä on ollut kaikissa tapauksissa mies.

Hietamäen mukaan miehet ovat kautta aikojen tehneet enemmän henkirikoksia kuin naiset.

– Tutkimustulokset ja tilastot tukevat myös sitä tosiasiaa, että rikollisuus on miesten joukossa yleisempää naisiin verrattuna.

Tilastotiedot ovat armottomia.

Elokuun alussa julkaistun Henkirikoskatsaus 2024:n mukaan vuosien 2009–2022 välillä tehdyistä henkirikoksista miltei 90 prosenttia oli miesten tekemiä.

Parisuhteessa tehtyjen tappojen osalta miesten osuus on 76,7 prosenttia.

Yhteiskunnallisten kriisien kasaantuminen on lisännyt etenkin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset paljastavat, että yhteiskunnalliset kriisit, kuten sota, luonnonkatastrofit, pandemia tai talouslama, ovat yhteydessä siihen, että ihmiset kokevat enemmän stressiä.

Tämä lisää myös väkivaltaan taipuvaisten henkilöiden stressiä ja alentaa kynnystä väkivaltaisiin tekoihin.

Hietamäen mukaan yhteiskunnallisten kriisien kasaantuminen on lisännyt etenkin naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa.

– On vaikea vastata yksiselitteisesti siihen, miksi tietyt ihmiset ylipäätään käyttävät väkivaltaa. Yhteiskunnallisten kriisien herättämä huoli voi olla yksi mahdollinen tekijä muiden yksilöllisten, perheitä koskevien ja yhteiskunnallisten tekijöiden lisäksi.

On tärkeää hakea apua

Hietamäki pitää tärkeänä sitä, että lähisuhdeväkivallasta keskustellaan ja siihen reagoidaan yhteiskunnallisella tasolla.

Ketään ei saa jättää yksin asian kanssa.

– Tilanteisiin on hyvä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tutkimusten kautta tiedetään useita vaaran merkkejä, jotka voivat johtaa pahimmillaan lähisuhdesurmaan.

Ihmiset käyttäytyvät parisuhteissa joskus huonosti. Se ei anna missään tapauksessa kenellekään oikeutta käyttää väkivaltaa toista kohtaan.

Johanna Hietamäki

Lähisuhdeväkivallan tekijöillä on Hietamäen mukaan puutteita kyvyissä ja taidoissa käsitellä omia tunteita tai hankalia tilanteita, kuten suhteen päättymistä, rakentavalla tavalla.

– Ihmiset käyttäytyvät parisuhteissa joskus huonosti. Se ei anna missään tapauksessa kenellekään oikeutta käyttää väkivaltaa toista kohtaan.

– Aikuisen ihmisen, olipa hän väkivallan kokija tai tekijä, kannattaa hakea itselleen apua ja tukea. Läheiset voivat toimia merkittävänä tukena avun hakemisessa.

Väkivallasta pitää uskaltaa puhua

Avun hakemisen tärkeyttä painottavat myös Tikkanen ja Rounioja.

Etenkin henkisen väkivallan uhriksi joutumisen tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, jolloin avun saaminen viivästyy.

– Usein ajatellaan, että ratkaiseva tekijä on nimenomaan fyysinen väkivalta. Riskit liittyvät enemmän tietynlaiseen pakottavaan kontrolliin parisuhteessa, jota ihmisten on vaikea tunnistaa väkivallaksi.

Tikkanen toivoo, että uhrien lisäksi väkivaltaa käyttävät saataisiin jatkossa paremmin palveluiden ja tuen piiriin.

– Uhrien auttaminen on aina ensisijaista. Väkivallan kierteellä on taipumus jatkua, jos väkivallan käyttäjä ei kykene muuttamaan toimintaansa. Tulee myös uusia parisuhteita ja kohde vain vaihtuu.

Haastavan yhteiskunnallisen ongelman korjaaminen lähtee Rouniojan mukaan perustason palveluista.

– Kaikissa palveluissa pitää aina uskaltaa kysyä väkivallasta systemaattisesti. Väkivaltaa tapahtuu kaikissa yhteiskuntaluokissa. Ei ole olemassa mitään tekijää, mikä suojaisi siltä.

– Väkivaltaan liittyy valtavasti häpeän kokemusta. Ihmisten on yleisesti todella vaikea kertoa kenellekään asiasta. Rutiinisti esitetty kysymys asiasta voisi vähentää häpeää ja tuoda ihmiselle olon, että hän ei ole asian kanssa yksin.

Surmaan johtaneista parisuhdeväkivaltatapauksista vain hyvin pienellä osalla on ollut taustalla avo- tai sosiaalipalveluita tai turvakotijaksoja.

Rouniojan mielestä on huolestuttavaa, että Suomessa esiintyy näin paljon vakavia väkivaltatilanteita, jotka eivät tavoita ketään.

Lasten suojelemiseen meillä ei yhteiskuntana ole tällä hetkellä vielä riittävästi keinoja puuttua.

Katja Rounioja ja Tuire Tikkanen

Tikkanen ja Rounioja haaveilevatkin siitä, että he pystyisivät perustyönsä lisäksi tekemään ennaltaehkäisevää tiedottamis- ja vaikuttamistyötä.

He kantavat huolta etenkin lapsista, jotka altistuvat vanhempien tai aikuisten väliselle väkivallalle.

– Väkivallalle altistuminen aiheuttaa lapselle vähintään yhtä isoja haittoja kuin se, että häneen itseensä kohdistettaisiin väkivaltaa. Lasten suojelemiseen meillä ei yhteiskuntana ole tällä hetkellä vielä riittävästi keinoja puuttua.

Oulun ensi- ja turvakodin lähisuhdeväkivaltatyön palvelut

• Oulun turvakoti palvelee vuositasolla noin 300 asiakasta, joista 60 prosenttia on aikuisia ja 40 prosenttia lapsia
• Lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä hakee vuosittain apua noin 600 henkilöä, joista noin 250 osallistuu tiiviiseen yksilö- tai parityöskentelyyn
• Tarjoaa apua kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille
• Palvelevat koko Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta (Pohde)
• Palvelut ovat maksuttomia
• Oulun turvakoti päivystää 24/7 numerossa 0400 581 606
• Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö virka-aikaan numerossa 040 5140 400

Älä jää yksin:

• Nollalinja päivystää ympäri vuorokauden numerossa 080 005 005. Nollalinjan chat-palvelu on avoinna ma-ke kello 9–15 ja to-pe kello 14–20.
• Naisten linja palvelee numerossa 0800 02400 maanantaista perjantaihin kello 16-20. Tarjolla on myös vertaistukiryhmiä sekä erilaisia digitaalisia palveluja.
• Miehen Linja toimii väkivalta-, mies- ja maahanmuuttajatyön välimaastossa numerossa 09 276 62 899.
• Ensi- ja turvakotien liiton chat ma-pe kello 12–18
• Mieli Kriisikeskus Oulu tarjoaa kriisiapua kasvokkain, etänä tai puhelimessa. Ajanvaraus ma-pe kello 9–14 numerosta 044 3690 500.