Pia Rättyälle on lisätty yksi kummi jälkeenpäin ja hän itsekin on bonuskummi

Pia Rättyä sai viime kesänä uuden kummilapsen. Pian kolmikymppisestä Rebekka Mitrusesta tuli hänen uusi, rakas kummilapsensa.

Yhteinen juhla oli osa kummiuden virallistamista.

Kirkkolain mukaan kummeja ei voi vaihtaa eikä poistaa, mutta jälkikäteen kummeja voidaan lisätä – mutta enintään vain kaksi.

Pia ja Rebekka ovat tunteneet toisensa Rebekan lapsuudesta saakka, mutta kummiuden myötä kanssakäyminen on tiivistynyt entisestään.

– En ole enää ”paperiton” tärkeä aikuinen Rebekan elämässä, vaan kirkonkirjoihin merkitty kummi. Virallistaminen oli kummiuden sinetti, kummitäti toteaa.

Rebekka Mitrunen kertoo toivoneensa jo pienenä tyttönä perheensä hyvää ystävää kummikseen.

– Omalla tavallaan Pia on hoitanut kummin tehtävää aina, mutta asian tekeminen viralliseksi oli kirsikka kakun päälle, hän kuvailee.

Lisättyjä kummeja Pia Rättyä kutsuu tuttavallisesti  bonuskummeiksi.

Ystävästä lisäkummi 

Pia Rättyälle kummius on tärkeä asia. Hänellä ja hänen puolisollaan Esa Rättyällä on yhteensä 20 kummilasta.

Kun puolisoiden ystäväperhe kuuli, että Pia on lisätty Rebekka Mitrusen kummiksi jälkeenpäin, kysyivät he Esaa ja Piaa oman lapsensa bonuskummeiksi.

Suostuminen tehtävään oli helppoa.

Pia Rättyällä on itselläänkin aikuisiällä lisätty bonuskummi. Kummi on hänen pitkäaikainen ystävänsä.

Pia puhuu mielellään kummiudesta muun muassa rippikoulussa. Aihe kiinnostaa nuoria, ja Pia muistaa erään rippikoululaisen kysyneen häneltä bonuskummiudesta.

Uskon nuoren halunneen elämäänsä yhden tärkeän aikuisen lisää,  Pia kertoo ja lisää:

– Ajattelen, että kummiuden esillä pitäminen on minulle annettu tehtävä.

Pia Rättyä haluaa puhua ihmisille kummiudesta. Hän pitää tärkeänä sitä, että kummi kuuntelee ja auttaa kummilastaan.

Yhteydenpito on tärkeää

Pia Rättyälle kummina oleminen on ajan antamista, yhteyden pitämistä ja kummilapsen muistamista rukouksissa.

– Haluan olla kummilapsilleni ihminen, joka on läsnä heidän elämässään.

– Aikuistumisen myötä kaikki tarvitsevat enemmän omaa tilaa, mutta joka viikko viestittelen jollekulle kummilapsistani, Pia arvioi hymyssä suin.

– Joskus lähetän voimahalausterveiset ja sydänemojin tai rukouskädet. Yhteydenpito kertoo siitä, että viestinsaaja on ajatuksissani.

Kutsuja konfirmaatioon

Kempeleen seurakunnan nuorisotyöntekijänä työskentelevä Pia Rättyä on ajanut Kempeleeseen käytäntöä kutsua konfirmaation kaikki ne kummit, jotka nuori haluaa pyytää paikalle.

– Kutsut ovat seurakunnan laatimia ja rippikoululaisten allekirjoittamia.

– Terveisten lähettäminen saattaa askarruttaa nuorta: miten kutsun vastaanottaja siihen reagoi?  Mutta tiedän kutsukortin tuoneen kirkkoon ihmisiä, joiden kanssa nuori ei ole ollut välttämättä paljoakaan tekemisissä.

Kun konfirmoitava siunataan alttarilla, osallistuu siunaamiseen yleensä yksi nuoren läheisistä. Kempeleessä siunaavien käsien määrää ei rajata. Siksi alttarilla saattaa olla samanaikaisesti useampi kummin siunaava käsipari.

RIITTA HIRVONEN

Valtakunnallista Kummipäivää juhlitaan sunnuntaina 2. kesäkuuta.