Rauha rakentuu sanoista ja teoista

Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken, konfliktien maailma kaipaa rauhantekijöitä. Edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari oli sellainen, mutta onko rauhantekijöitä, joista emme kenties lue koskaan otsikoista?

–  Kenenkään ei tarvitse olla kansainvälisesti tunnettu ollakseen rauhantekijä. Tämä tulee esille Matteuksen evankeliumin viidennessä luvussa, jossa Jeesus sanoo: ”Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.” Jeesus viittaa ihmisiin, jotka ovat rauhantekijöitä omassa ympäristössään ilman kansainvälistä huomiota.

– Monet seurakuntalaiset eri puolilla Suomea rukoilevat esimerkiksi Ukrainan puolesta. Nämä ihmiset eivät päädy otsikoihin, mutta he ovat rauhantekijöitä.

Mitä ajattelet näkemyksestä, ettei tavallinen ihminen oikeastaan voi mitään maailmanmenolle?

– Mielestäni jokainen meistä voi vaikuttaa lähiympäristössään omalla käyttäytymisellään ja sanoillaan. Viha lisää vihaa, kosto kasvattaa kostonhalua, katkeruus lisää katkeruutta. Omilla valinnoillamme on merkitystä lähimmäisiin.

– Kristittynä ajattelen, että minulle on annettu tehtävä rukoilla maailman puolesta. Rukouksessa saan tuoda katastrofeista ja konflikteista kärsivän maailman Kristuksen eteen.

Mayvor Wärn-Rancken

Missä rauhan rakentajille on nyt tarvetta?

– Rauhanrakentajia tarvitaan kipeästi kaikkialla. Yhteiskuntarauhaan voi jokainen vaikuttaa omilla asenteillaan, käyttäytymisellään ja sanoillaan. Turvattomuutta yhteiskunnassa lisäävät vihapuhe, viharikokset, vastakkainasettelu, rasistinen käyttäytyminen, vähättely, kiusaaminen.

Mitä arjen taitoja rauhan rakentaminen vaatii?

– Rauhaa rakentaa tahto ja pyrkimys elää sovussa, toisten ihmisten kunnioittaminen, kyky toimia yhdessä, erilaisuuden hyväksyminen, kuuntelemisen ja keskustelutaidot. Näitä taitoja opetellaan läpi elämän ja opetteleminen alkaa perheessä ja koulussa.

– Kristinusko antaa myös käytännön ohjeita ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Jos ajattelen, että jokainen ihminen on arvokas, Jumalan kuvaksi luotu, ei synny oikeutta käyttäytyä huonosti tai vahingoittaa toista ihmistä.

– Yhteistyö yli uskontorajojen, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat asioita ja arvoja, jotka edistävät rauhaa.

Onko uskonnoilla mahdollisuus toimia rauhan puolesta, vaikka esimerkiksi kristinuskon historiaan kuuluu väkivalta?

– Kirkkojen sanoma perustuu sovintoon, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Emme voi muuttaa menneisyyttä, mutta voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Venäjän hyökätessä Ukrainaan Suomen uskontojohtajat lähettivät yhdessä rauhanvetoomuksen. Uskonnot voivat yhdessä tehdä vaikuttamistyötä rauhan puolesta.

Millaiset asiat juuri nyt luovat uskoa tulevaisuuteen?

– Yhdessä toimiminen ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat asioita, joista on hyvä pitää kiinni. Jos tulevaisuus tuntuu toivottomalta, ei ole hyvä jäädä yksin omien ajatustensa kanssa. Onneksi muun muassa kirkoilla on tarjota keskusteluapua, jos omassa lähipiirissä ei ole ketään, kenelle kertoa ajatuksiaan.

– Rukous voi myös olla voimavara, joka antaa toivoa jatkaa työtä paremman maailman puolesta.

– ”Kaikki sodat loppuvat joskus” on lause, jonka olen kuullut. Tämä on tärkeä muistutus.

Millaisia perusteita rauhalle Raamatussa on?

– Näen, että rauha on Jumalan lahja ihmiskunnalle. Jokainen kristitty on kutsuttu toteuttamaan Jeesuksen esikuvan mukaan sovintoa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa omassa elämässään.

– Muutos rauhan rakentamiseen tapahtuu ensin omassa sydämessä, kun ihminen kohtaa Jumalan rakkauden Kristuksen sovintokuolemassa. Sydämen muutos vaikuttaa omiin valintoihin. Äiti Teresa sanoi kerran: ”Rauha ei ole mitä toivot. Se on jotain, jota luot, teet, olet ja annat”. Tämä on hyvä ohje meille kaikille.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) on kirkkojen ja kristillisten yhteisöjen yhteistyöelin.