Saa kiljua -yhtyeen musiikki tulee suoraan tunteista

– Punkin vahvuutena on se, että asiat sanotaan suoraan. Kaikki tunteet ovat sallittuja, eikä sanomaa pehmennetä, Saa kiljua -yhtyeen laulaja-sanoittaja Tiina Vaattovaara pohtii.

Vaattovaara tutustui alun perin punk-musiikkiin tutkiessaan teini-iässä Kolarin kirkonkylän kirjaston levylaareja. Mukaan tarttui muun muassa Pelle Miljoonan sekä Ramonesin levyjä.

– Innostuin varsinkin Pelle Miljoonan levyistä. Lyriikoiden suoruus sekä biisien muu valtava vimma ja energia tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.

Vaattovaara oli innokas laulaja pikkutytöstä asti ja esiintyi muun muassa kyläjuhlissa. Musiikkia hän kuunteli monipuolisesti jo nuorella ikää, ja punk kulki mukana läpi vuosien.

Muutettuaan Ouluun opiskelemaan musiikkikasvatusta Vaattovaara alkoi päästä keikoille.

– Pääsin kuuntelemaan myös punkkia livenä ja siitä tuli kunnon wau-fiilis. Kolarissa keikkoja ei juuri ollut.

Bändi syntyi kaveripiirissä

Pian Vaattovaara aloitti myös bänditouhut. Ensin hän lauloi pitkään Grand Manoeuvre -bändissä joka esitti englanninkielistä triphoppia ja käynnisteli sitten soolouraa oman taustabändin kanssa tyylilajinaan suomenkielinen poprock.

Vuonna 2019 Vaattovaaran puoliso Ilkka Immonen ja yhteinen kaveri Jyrki Niemelä olivat kuuntelemassa yhtä punk-yhtyettä.

– Tuon keikan jälkeen he totesivat, että ”tuohan kuulosti hauskalta” ja päättivät lähes siltä istumalta perustaa oman punk-bändin.

Ensi alkuun kaksikko mietti, ketä pyytäisivät mukaan projektiinsa.

– Ilkka sitten heitti Jyrkille, ”pitäisikö tuota Tiinaa pyytää laulajaksi”. Kun he kysyivät minulta asiasta, vastasin välittömästi kyllä. Tuntui, että punk-yhtyeessä laulaminen oli juuri sitä, mitä tarvitsin siinä hetkessä.

Tuntui, että punk-yhtyeessä laulaminen oli juuri sitä, mitä tarvitsin siinä hetkessä.

Immonen tarttui bassoon, Niemelä kitaraan, ja rumpaleitakin löytyi kaveripiiristä. Ensin rumpalina oli Ville Väisänen, joka vaihtui sittemmin Matias Haapaniemeen.

Nimeksi valikoitui Vaattovaaran keksimä Saa kiljua. Omia biisejä bändi alkoi tehdä saman tien.

Yhteiskunnallista kritiikkiä

Punk-musiikki syntyi Englannissa ja Yhdysvalloissa 1970-luvun puolivälissä. Yhteiskunnallinen kantaaottavuus ja vallanpitäjien kritisointi on ollut alusta asti osa punkkia.

Vaattovaara toteaa, että ensi alkuun hänen sanoitustensa yhteiskunnallisuus ja poliittisuus oli yleensä epäsuoraa. Äskettäin julkaistulla Ihmisroska-albumilla ne korostuvat enemmän.

Niin Suomen poliittinen tilanne kuin maailman tilanne on mikä on. Koin niin, että pakkohan minun oli niistä kirjoittaa.

– Niin Suomen poliittinen tilanne kuin maailman tilanne on mikä on. Koin niin, että pakkohan minun oli niistä kirjoittaa. Helppoa se ei ollut, sillä mitä oikeasti voi sanoa, kun asiat ovat menneet niin hulluiksi.

Vaattovaara halusi ottaa kantaa erityisesti kahteen teemaan. Ensimmäinen teema kiteytyy albumin Ihmisroska-nimibiisiin.

– Nykyään tunnutaan tekevän lajittelua parempiin ja huonompiin ihmisiin, mikä tuntuu tosi ikävältä. Ihmisroska-biisi korostaa sitä, että meillä kaikilla on yhtäläinen ihmisarvo.

Levyllä on myös kappaleita, jotka kritisoivat varsin suoraan nykyhallituksen toimia.

– Niitä biisejä ovat erityisesti Köyhät ja sairaat sekä Leikkuriin. Ei voi tehdä niin, että heikompaa kansanosaa pistetään vaan pahemmin lokaan.

Vaattovaara kertoo yhtyeen saaneen teksteistä paljon hyvää palautetta.

– Tekstit ovat koskettaneet monia. He ovat löytäneet niistä omia ajatuksiaan ja kohtaloitaan.

Suoltamista ja käsityötä

Punkin lisäksi Vaattovaara on kunnostautunut iskelmien parissa. Hän on tehnyt lauluja muun muassa Souvareille ja Armi Tenkulalle. Hän toteaa, että punkin ja iskelmien sanoittamisessa on selkeitä eroja.

Punkissa suollan suoraan paperille sen, mitä mielen päällä sattuu olemaan.

– Punkissa suollan suoraan paperille sen, mitä mielen päällä sattuu olemaan. Se on minulle itseilmaisua puhtaimmillaan. Iskelmissäkin tuon toki ajatuksiani esiin, mutta se on enemmän rakentamista ja käsityötä.

Vaattovaara ei ole hakeutunut aktiivisesti iskelmän pariin, vaan häneltä on lähinnä pyydetty lauluja, erityisesti sävellyksiä.

– Genre oli toki valmiiksi tuttu. Kolari on syvää maaseutua, jossa iskelmä oli paljon esillä. Kävin itsekin monesti paikallisella tanssilavalla.

Monen sukupolven keikat

Saa kiljua esiintyy eri puolilla Suomea, monesti samoilla keikoilla on muutama muukin punk-yhtye. Yleisössä tapaa olla monen ikäistä väkeä. Mukana on myös niitä, jotka tutustuivat punkkiin 70-luvun lopun pioneerivuosina.

Monet ovat sanoneet musiikkimme muistuttavan sitä musaa, jota he nuorena kuuntelivat.

– Joillekin heistä meidän keikkamme on ollut ensimmäinen punk-keikka vuosikymmeniin. Monet ovat sanoneet musiikkimme muistuttavan sitä musaa, jota he nuorena kuuntelivat. Olemme tästä tietysti hyvillämme. Varsinkin, kun olemme diggailleet itse samaa musiikkia, vaikka emme välttämättä samaan aikaan.

Vuosikymmeniä sitten punk-keikkojen yleisössä oli myös varsinaisia punkkareita melko paljon. Nykyään tilanne on toinen.

– Punk ei taida olla elämäntapana nykyään hirveän yleinen. Ehkä monet ovat kuitenkin sydämessään punkkareita, vaikkei se esimerkiksi ulkonäössä näkyisi mitenkään.

Punk ei taida olla elämäntapana nykyään hirveän yleinen.

Lokakuussa Saa kiljua esiintyy Oulun Tullisalissa. Keikka on osa yhtyeen levynjulkkarikiertuetta ja myös osa Pelle Miljoonan 70-vuotiskiertuetta. Heidän lisäkseen Tullisalissa punkkia soittaa Aino & Hajonneet.

Saa kiljua on esiintynyt Pelle Miljoonan kanssa samoilla areenoilla monesti aiemminkin.

– Hän on ollut minun lisäkseni muidenkin bändimme jäsenten nuoruuden esikuva. Ensimmäisellä yhteiskeikalla pari vuotta sitten olimme ihan pähkinöinä, Vaattovaara naurahtaa.

Hän pohtii, että joillain voi olla vääräkin mielikuva punk-keikkojen tunnelmasta.

– Esimerkiksi meidän keikoillamme tapaa olla rakkaudellinen ja yhteisöllinen ilmapiiri.

Nykyään monet käyvät punk-keikoilla perhekunnittain useammassa polvessa.

– Keikoillamme käy vanhempia lastensa kanssa ja mukana saattaa olla isovanhempiakin. Nämä ovat meillekin erityisen ihania kohtaamisia.

• Saa kiljua esiintyy 11.10.2025 Oulun Tullisalissa.