Kempeleessä kokoontuvaan saamelaiskerhoon ei ole kielitestejä

Tervetulleita mukaan ovat kaikki itsensä saamelaiseksi tuntevat ja kielitaidon kartuttamisesta kiinnostuneet. Kerhosta löytyy tällä hetkellä pohjoissaamea ja inarinsaamea puhuvia.

Saamelaiskerho lähti liikkeelle keväällä kaksi vuotta sitten Kempeleen seurakunnassa luottamushenkilönä toimivan Rita Magga-Kumpulaisen ideasta.

– Olin aina tiennyt, että tällä seudulla elää muitakin saamelaisia, ja mietin että olisi hyvä kokoontua jollakin tavoin.

Lopullinen sysäys tapahtui, kun Rita Magga-Kumpulainen jutteli kahden saamelaisjuuria omaavan nuoren äidin kanssa. He halusivat ylläpitää omaa saamelaisuuttaan ja jakaa sitä myös lapsilleen.

Seurakuntavaltuutettuna toimiva Magga-Kumpulainen kysyi, voisivatko saamelaiset kokoontua seurakunnan tiloissa. Kirkkoherra Erja Oikarinen toivotti heidät lämpimästi tervetulleeksi.

Kielitaitoa ei mitata tai syntymätodistuksia kysellä

Ensimmäisen kerran oltiin koolla maaliskuussa 2024.

– Meidän kerhossa ei pidetä kielikokeita eikä mitata saamelaisuuden määrää. Siellä minäkin tunnen itseni tarpeeksi hyväksi, vaikken osaa puhua mitenkään täydellisesti, Magga-Kumpulainen kertoo.

Tuntuma lapsuuden kieleen pohjoissaameen karisi koulutaipaleen alkaessa 7-vuotiaana. Asuntolassa vietetyt viikot vieraannuttivat kodin kielestä, sillä koulussa saamea ei puhuttu.

Vastaavia kokemuksia on jaettu myös saamelaiskerhossa, jossa kävijöiden ikähaitari on ollut vauvoista lähes 90-vuotiaisiin. Eri ikäisillä on erilaisia kokemuksia saamelaisena elämisestä ja niitä on ollut hyvä jakaa.

Yksi asia on kuitenkin sama joka tapaamiskerralla.

Tapaamisissa minusta tuntuu aina siltä, kuin olisi kotiin tullut.

– Tapaamisissa minusta tuntuu aina siltä, kuin olisi kotiin tullut. Miehenikin sanoo, että olen kuin eri ihminen, kun tulen takaisin kotiin.

Inarilaissyntyinen Magga-Kumpulainen kertoo esittäytyvänsä muille saamelaisille saamelaisnimellään Guhtur Niillas Niillas Rita.

– Siten toinen pystyy tietämään, mihin sukuun kuulun. Guhtur oli isoisoisä, ensimmäinen Niillas oli isoisä ja toinen Niillas oli isäni, hän selventää.

Toimittajana uransa tehnyt Magga-Kumpulainen on aikuisena elvyttänyt kielitaitoaan ja myös kirjoittanut saamelaisuudesta ammentavia teoksia. Iloa hänelle tuo se, että hänen kolme poikaansa ovat myös ylpeitä saamelaisjuuristaan ja ovat innostuneet opiskelemaan kieltä.

– Yhdellä on saamelainen vaimokin, hän naurahtaa.

Saamelaiskerho lähti liikkeelle Rita Magga-Kumpulaisen ideasta. Kerhossa on mukana pastori Juha Maalismaa, joka on työskennellyt saamelaispastorina Inarissa ja opiskellut aktiivisesti saamenkieliä. Kaksikko kuvattiin ostoskeskus Zeppelinissä.

Saamea kuullaan myös jumalanpalveluksessa

Seuraavan kerran saamelaiskerho on koolla tavallista juhlallisemmin sunnuntaina 8. helmikuuta kello 13–14.30. Samalla viikolla vietetyn saamelaisten kansallispäivän kunniaksi myös jumalanpalveluksessa kuullaan osioita saameksi.

Esimerkiksi Vanhan testamentin tekstin lukee Rita pohjoissaameksi ja hänen pojantyttärensä suomeksi.

– Messussa on oltava yksi kieli, jota käytetään kaikissa osioissa. Siksi sama teksti luetaan kahdella kielellä, selventää messun toimittava pastori Juha Maalismaa.

Messussa Maalismaa lukee saameksi alkutervehdyksen ja lopussa kuultavan Herran siunauksen.

Maalismaa toimii nykyisin saamelaiskerhon omana pappina, eli hän on mukana kokoontumisissa ja toimittaa niissä hartauden.

Kuten aiemmilla kerhossa toimineilla papeilla, myöskään Maalismaalla ei ole saamelaisia juuria. Kielitaitoa kuitenkin löytyy. Maalismaa vietti reilun vuoden saamelaispastorina Inarissa ja on aktiivisesti myös opiskellut saamen kieliä. Kerho on hyvää kielikylpyä myös hänelle.

Kempeleessä kokoontuvaan saamelaiskerhoon toivotetaan tervetulleiksi kävijät kauempaakin. Väkeä onkin käynyt paljon esimerkiksi Oulusta.

Oulu taitaa olla Suomen suurin saamelaiskylä tätä nykyä.

– Oulu taitaa olla Suomen suurin saamelaiskylä tätä nykyä, Maalismaa pohtii.

Keväällä aikana saamelaiskerhossa on tavoitteena kokeilla ottaa etäyhteyksillä mukaan väkeä myös joltain toiselta paikkakunnalta – kuitenkin yhdeltä paikkakunnalta kerrallaan.

• Saamelaiskerho kokoontuu seuraavan kerran sunnuntaina 8.2. heti messuun jälkeen kello 12. ja sunnuntaina 22.3. kello 13–14.30 Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.