Suomen Lähetysseura pyytää yhteydenottoja – epäilykset vääryyksistä järkyttävät
Lähetystyötä kaksi vuosikymmentä suurella sydämellä tehneet Olavi ja Riitta Heino toivovat, että mahdolliset lasten kaltoinkohtelutapaukset Suomen Lähetysseuran historiassa tulisivat esiin, vaikka aihe on pelottava ja arka. He miettivät, jääkö vääryyksien alle kaikki se hyvä, mitä lähetystyössä on tehty vuosikymmenien aikana.
Järkyttävää, lamaannuttavaa.
Näillä sanoilla omia ja Riitta-puolisonsa tunteita kuvaa 1980-luvun puolivälissä Oulun Karjasillalta perheensä kanssa lähetystyöhön lähtenyt Olavi ”Olkki” Heino.
Tansaniassa asuneen Heinon perheen reaktiot liittyvät Suomen Lähetysseuran viime viikolla julkaistuun uutiseen, jonka mukaan Lähetysseura pyytää eri kanavien kautta tietoa mahdollisista lapsiin kohdistuneista väärinkäytöksistä ja muusta kaltoinkohtelusta järjestön menneisyydessä.
Tietojen keräämisen taustalla ovat esiin nousseet epäilyt siitä, että Lähetysseuran menneisyydessä on asioita, joista lähetysjärjestöön ei ole tullut tietoa tai jotka ovat jääneet puutteellisesti selvitetyiksi.
Väärinkäytöksiä luultua enemmän?
Jo aiemmin tiedossa olleet väärinkäytökset ja kaltoinkohtelut Lähetysseuran Taiwanin oppilaskodissa 1970–1990-luvuilla aiheuttivat suurta vahinkoa useille lapsille ja nuorille sekä heidän läheisilleen.
Lähetysseura ja poliisi yrittivät selvittää tapahtumia, mutta tapauksessa ei ole syytetty tai tuomittu ketään.
Nyt on noussut esiin mahdollisuus siitä, että epäselvyyksiä olisi mahdollisesti tiedettyä enemmän.
– Haluan odottaa tarkempia tietoja ongelman laajuudesta. Yksikin tapaus on tietenkin liikaa, monille oululaisille tuttu Olkki Heino kommentoi Lähetysseuran julkaisemaa tuoretta uutista.
Hän pohtii, onko lasten kaltoinkohtelun taustalla seuran historiassa ollut silloinen johtamiskulttuuri, johon ei kuulunut avoimuus.
– On vaikeaa nähdä ja tunnustaa pahuutta omassa yhteisössä, joka on olemassa hyvän tekemistä varten. On helpompi painaa epäselvyydet villaisella kuin ottaa kipeä asia esille.
– Nyt emme kuitenkaan tiedä, mitä menneisyydessä on oikeasti tapahtunut. Tällainen ei saisi olla mahdollista, Heino painottaa järkyttyneenä.
– Syylliset pitää saada vastaamaan teoistaan.
Riitta ja Olkki Heino kertovat, että heidän lapsiensa kokemukset oppilaskodeista Tansaniassa olivat hyvät. Niissä sai kasvaa ja elää ilman turvattomuutta tai pelkoa.
Heinot sanovat rukoilevansa ja toivovansa, että vääryyksien uhrit saavat apua menneisyyden kokemuksiinsa. Omaa elämäntehtäväänsä lähetystyössä Tansaniassa Suomen Lähetysseuran lähetteinä he eivät kyseenalaista, vaikka uutiset epäilyksistä ravistelevat.
”Väärinkohtelun kokemukset tulee kuulla”
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Pauliina Parhialan mukaan seuran työhön ei voi liittyä salaisuuksia, vaikka ne olisivat tapahtuneet vuosia sitten.
– Mennyttä emme voi muuttaa, mutta toivon, että jokainen tulisi kuulluksi ja kohdatuksi omassa asiassaan. Riippumaton asiantuntijaryhmä käsittelee ilmoituskanaviin tulevat ilmoitukset ja neuvoo Lähetysseuraa siitä, miten meille mahdollisesti tulevien yhteydenottojen kanssa menetellään, Parhiala sanoo Lähetysseuran tiedotteessa viime viikolla.
Parhiala haluaa omasta ja Suomen Lähetysseuran puolesta pyytää vilpittömästi anteeksi kaikilta, jotka ovat Lähetysseuran toiminnassa tai lähetystyön nimissä joutuneet vallan väärinkäytön tai kaltoinkohtelun kohteeksi.
Olkki Heino toivoo, ettei se paha, mitä lähetystyössä on tehty, tee turhaksi lähetystyöhön kuuluvaa hyvää työtä.
– Lähetystyöntekijät ja heidän johtajansa ovat vajavaisia ihmisiä. Virheistä pitää oppia ja vääriä toimintatapoja on parannettava.
– Täydellistä ei koskaan saavuteta, mutta parempaan on pyrittävä. Nyt aloitettu kampanja on tarpeellinen, Heino viittaa Lähetysseuran pyyntöön saada tietoa mahdollisista väärinkäytöksistä järjestön menneisyydessä.
—
FAKTAA
- Lähetysseura pyytää ilmoituksia mahdollisista menneisyyden väärinkäytöksistä. Ilmoitukset käsittelee riippumaton asiantuntijaryhmä. Ilmoituksen voi tehdä täysin anonyymisti.
- Ryhmän jäsenet ovat asianajaja Riitta Leppiniemi, valtiotieteiden lisensiaatti Maria Kaisa Aula, yliopistonlehtori, filosofian tohtori Seija Jalagin sekä arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen. Lähetysseura ei kommentoi yksittäistapauksia eikä paljasta uhrien henkilöllisyyksiä ulkopuolisille.
- Asiantuntijaryhmä julkaisee työskentelyn loppuraportin ja siitä nousevat suositukset Lähetysseuralle viimeistään tammikuussa 2027.
Näin ilmoitat menneisyyden väärinkäytöksistä:
Sähköposti: yhteydenotto@felm.org.
Puhelimitse numeroon +358 40 1683 571. Puhelut vastaanotetaan tiistaisin klo 13-16 Suomen aikaa.
Tekstiviesti numeroon +358 40 1683 571. Viestit käsitellään vain tiistaisin klo 13–16. Lisää viestiin tieto siitä, voiko sinuun ottaa yhteyttä.
Ilmoituskanavat:
suomeksi https://felm.ilmoituskanava.fi/
ruotsiksi https://felm.anmalningskanal.fi/
englanniksi https://felm.notificationchannel.com
espanjaksi (valitse kieleksi espanja verkkosivun oikean yläkulman valikosta) https://felm.notificationchannel.com
ranskaksi (valitse kieleksi ranska verkkosivun oikean yläkulman valikosta) https://felm.notificationchannel.com
Voit tehdä ilmoituksen täysin anonyymisti.
Tallenna järjestelmän antama koodi. Sitä tarvitaan, jotta sinuun voidaan olla yhteydessä mahdollisten lisäkysymysten vuoksi.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.