87 kasteen juhlapäivä Mwanangwan seurakunnassa
Suomalaiset pääsivät mukaan seuraamaan tansanialaista jumalanpalvelusta. Tässä osassa kuullaan myös tuoreet tunnelmat väkivaltaisista yhteenotoista kärsineestä maasta.
Tansanian luterilaisen kirkon edustajat ottavat meidät vastaan suurella vieraanvaraisuudella. Toimittajaryhmämme saavuttua Kilimanjaro-vuoren lähellä sijaitsevaan Arushaan, luterilaisen kirkon päämajaan, saamme heti ensimmäisenä iltana tietopaketin kirkon toiminnasta.
Yhteistyötä Suomen Lähetysseuran ja evankelisluterilaisen kirkon kanssa arvostetaan.
– Meitä ei olisi täällä ilman teitä, tiivistää kirkon kestävän kehityksen tiimivastaava Patricia Mwaikenda puheenvuorossaan.
Jo ennen matkalle lähtöä oli tiedossa, että Tansanian luterilainen kirkko kasvaa vauhdilla. 67-miljoonaisesta kansasta 10 miljoonaa kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Katolinen kirkko on kristillisistä kirkkokunnista suurin, islaminuskoisia on lähes puolet maan väestöstä.


Toimittajat kuvasivat lapsia Mwanangwan kirkon edessä ennen kirkonmenojen alkua.
Ennen kasteita kuullaan puheita ja ylistetään
Kasvavassa kirkossa on pulaa koulutuksen saaneista papeista, minkä vuoksi alemman tutkinnon suorittaneet evankelistat toimivat seurakuntien työntekijöinä ja pitävät useimmiten jumalanpalvelukset. Evankelistoilla on oikeus toimittaa hautajaisia, mutta vihkimiseen ja kastamiseen tarvitaan pappi.
Matkallamme pääsemmekin näkemään jokaviikkoista jumalanpalvelusta juhlavamman tilaisuuden. Victoriajärven itäisen hiippakunnan apulaispiispa Stephano Lingh’wan saapuu Mwanangwan kirkkoon kastamaan jumalanpalveluksen yhteydessä uudet seurakuntalaiset.
Mutta sitä ennen luvassa on ylistystä – monta tuntia. Täytyy tunnustaa, etten jaksaisi istua kotimaassa yli neljää tuntia jumalanpalveluksessa, mutta Tansaniassa kirkonpenkkiin ei pääse nukahtamaan.
Täytyy tunnustaa, etten jaksaisi istua kotimaassa yli neljää tuntia jumalanpalveluksessa, mutta Tansaniassa kirkonpenkkiin ei pääse nukahtamaan.
Koska on juhlapäivä, kirkon keskilattialle saapuu kuoroja toinen toisensa perään. On nuoria naisia, nuoria miehiä, nuorten sekakuoro ja äitejä lapsineen. Meno on iloista, rytmikästä ja tarttuvaa.


Tavalllista juhlavammassa jumalanpalveluksessa esiintyi useita kuoroja, jotka lauloivat ja tanssivat ylistäen.
Laulut on nauhoitettu ennakkoon ja niiden soittamisesta miksauspöydän takana oleva hen-kilö. Volyymia siis riittää. Kuorolaiset voivatkin keskittyä kirkossa tanssiin.
Katsojan kannalta viihdyttävintä ovat pienimmät esiintyjät, alle kouluikäiset pojat ja tytöt, jotka koettavat tanssia isompien joukossa. Välillä koreografia menee sekaisin, mutta ei sen ole niin väliä.
Kun on kastamisen aika, apulaispiispan eteen kerääntyy iso joukko ihmisiä.
Kun on kastamisen aika, apulaispiispan eteen kerääntyy iso joukko ihmisiä. Yksi kerrallaan he pääsevät kastettaviksi. Lingh’wan kysyy kastettavan nimen, ottaa käteensä muutaman pisaran vettä ja kastaa. Yhden toisensa perään.
Suurin osa kastettavista on pieniä lapsia, mutta myös aikuisia otetaan seurakunnan jäse-niksi. Kuulemme, että papin edellisestä vierailusta on vuosia. Siksi kastettavia on päässyt kertymään.

Stephano Lingh’wan kastoi kymmenittäin uusia seurakuntalaisia.
Tansanialaisille on tärkeää kuulua johonkin
Kirkolta siirrymme pikkubussilla Imalangen kappeliseurakuntaan.
Ison puun alla varjossa maassa istuu kymmenittäin ihmisiä. Jälkeemme paikalle saapuu vielä yksi aiemmin kirkossa esiintyneistä kuoroista pakkautuneena yhden lava-auton lavalle.
Pian ollaan taas valmiita aloittamaan. Raamatunlukujen ja kuoron esityksen jälkeen päästään jälleen kastamaan.

Puun alla pidetyssä tilaisuudessa kuultiin ja nähtiin myös kuoron lauluesitys.

Kasteelle tuotiin erityisesti pieniä lapsia. mutta myös moni aikuinen tuli kastettavaksi.
Tansanian luterilaisen kirkon ensimmäinen pappi nimitettiin virkaansa 50 vuotta sitten. Valtaosa papeista on miehiä, mutta naisten määrä lisääntyy koko ajan papistossa – ja myös kirkon hallinnossa.
Yksi esimerkki heistä on kirkon taloudellisen kehityksen päällikkö Joygrace Shoo, joka on kiertänyt sunnuntain kanssamme.

Joygrace Shoo kertoi paikalla olleen kirkon sortumisesta. Sen uudelleen rakentamiseen toivottiin rahallista tukea suomalaisilta.
Shoolla on kolme tytärtä, ja hän kertoo haaveilevansa neljännestä.
– Haluan kouluttaa myös kaikki tyttäreni, hän kertoo meille suomalaisille.
Kilimanjaron rinteiltä kotoisin olevan Shoon suku on ollut kristittyjä jo monta sukupolvea.
En tunne ketään, joka ei kuuluisi johonkin uskontoon.
– En tunne ketään, joka ei kuuluisi johonkin uskontoon, hän kertoo.
Toteamus kuvaa hyvin sitä, miten luontevaa ja tärkeää tansanialaisille on olla osa jotain itseä suurempaa, osa heimoa, osa Jumalan lasten joukkoa. Ja tuona sunnuntaina se joukko kasvoi 87 hengellä.
Kirjoittaja osallistui toukokuussa 2025 Suomen Lähetysseuran ulkoministeriön tuella järjestämälle toimittajamatkalle Tansaniaan.
Tansanian verinen syksy
Tansania on ollut vuosikymmeniä yksi Afrikan rauhallisimmista maista, vaikka sen alueella asuu yli 120 heimoa. Lokakuun 2025 lopussa pidettyjen presidentinvaalien jälkeen maassa puhkesivat kuitenkin väkivaltaisuudet, joissa on kuollut ja kadonnut satoja, ellei tuhansia ihmisiä.
Vaaleissa istuva presidentti Samia Suluhu sai 98 prosenttia äänistä. YK ja Amnesty syyttivät hallintoa jo vaalien alla kriitikoiden sortotoimista.
– Kirkolla on nyt tärkeä rooli Tansaniassa rauhan ja sovinnon edistäjänä sekä avoimen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolestapuhujana. Me tuemme kirkkoa siinä, Suomen Lähetysseuran Afrikan aluejohtaja Teressa Juhaninmäki toteaa Rauhan Tervehdykselle 11. joulukuuta.
Tansanian itsenäisyyspäivälle (9.12.) odotettiin levottomuuksia ja niihin voimalla vastaamista.
– Tilanne pysyi rauhallisena ja esimerkiksi netti auki. Ihmisiä kehotettiin pysymään kotona. Lähetysseuralla kaikki työntekijät ovat nyt olleet tämän viikon pois maasta, naapurimaa Keniasta tavoitettu Juhaninmäki kertoo.
Maan sisäinen, uskonryhmien välinen rauhantyö on ollut jo pitkään yksi Tansanian luterilaisen kirkon painopisteistä.
– Näen, että kirkko on asemoitunut niin, että se selkeästi perustelee Raamatulla ja hengellisesti sekä kehotukset valtaapitäville että myötätunnon ihmisiä kohtaan. Tällainen hengellinen ja uskonnollinen kieli on tuttua tansanialaisille ja puhuttelee ehkä ihan eri tavalla kuin Suomessa.
Väkivaltaisuuksien puhjettua myös koulut suljettiin, mutta pikkuhiljaa on palattu arkeen. Juhaninmäki kertoo, että kansainväliset koulut ovat aloittaneet joululoman hieman aiemmin, mutta tansanialaiset koulut ovat palanneet normaalirytmiin. Myös jumalanpalveluksia voidaan pitää.
– Lähetysseuran paikalliset kumppanit tekevät töitä ja hankkeet edistyvät normaalisti, pieniä muutoksia lukuun ottamatta. Lähetysseuran ja sen verrokkijärjestöjen annetaan toimia maassa samalla tavoin kuin aiemmin.
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.
