Tyrnävän Lepolassa kevät meni hyvin, nyt on omaisten aika tavata läheisiään viikkojen jälkeen

Lepolan palvelutalon sisäpiha Tyrnävällä on hiljainen torstaisena arkiaamuna. Kulkijoita voisi olla liikkeellä, sillä koronarajoituksien asteittainen purkaminen on tehnyt vihdoinkin mahdolliseksi tavata ikäihmisiä ulkotiloissa turvaetäisyyksien päästä ja suusuoja kasvoilla.

Vaikka omaisia ei aamupäivän hetkessä näy, hoitajat kertovat, että monet ikäihmiset ovat kolmen kuukauden tauon jälkeen päässeet omaistensa kanssa ulkoilemaan ja juttelemaan Lepolan terassille tai pihamaalle.

Vanha huvimaja on saanut uudenlaista käyttöä, kun se muutettiin kohtaamispaikaksi vieraileville omaisille ja talon vanhuksille. Tartuntavaaraa torjuu läpinäkyvä pleksi majan keskellä.

Vanhustyön vastaava hoitaja Karoliina Mainio Lakeuden palveluyhdistyksestä kertoo, että majaan on asennettu mikrofoni ja kaiutin varmistamaan, että ikäihminen kuulee, mitä pleksin takaa hänelle jutellaan.

Tästä ovesta kulkevat vanhukset, toiselta puolelta omaiset.

Maskit kasvoilla ovat jo hoitajille rutiinia

Tähän haastatteluun kesäkuun alkupäivänä Mainio ja sairaanhoitaja Sari Ylitalo saapuvat maskit kasvoilla.

Heille niiden käyttö tuli rutiiniksi koronakeväänä.

Maskin takaa kerrotaan, että kevät Lepolassa on mennyt hyvin, vaikka poikkeuksellinen se on ollut koronavaaran vuoksi.

Ylitalo keräsi toimittajan pyynnöstä myös Lepolan asukkaiden kommentteja poikkeusajalta. Eräs vanhuksista oli todennut, että ihmisen täytyy saada koettelemuksia, että osaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. ”Ei ole mittään huolta. Ja meillähän on nämä vertaistukikaverit täällä.”

Vaikka nämä terveiset ovat positiivisia, Ylitalon mukaan asukkaat ovat välillä murehtineet sitä, että eivät voi nähdä läheisiään.

Omaan jaksamiseen on otettu välillä apua leikinlaskusta.

– Meille hoitajille on todettu humoristisesti, että ”sieltähän ne kuonokopat tulevat”. Asiakkaat vitsailevat myös turvaväleistä, kun hoidamme heitä.

Sari Ylitalo ja Karoliina Mainio Lepolan kesäisellä kuistilla.

Keväällä syntyi uusia, oivallisia työtapoja

Ylitalo miettii menneitä viikkoja Lepolassa ja kuvaa niitä sanonnalla ”ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin”.

– Koronasta johtuen olemme luoneet uusia käytäntöjä, jotka ovat osoittautuneet hyviksi. Niiden jatkamista osittain on hyvä pohtia, vaikka tilanne koronan suhteen helpottuisi, hän kertoo.

Ylitalo antaa keväästä kiitosta esimiehelleen Mainiolle.

– Meillä on ollut maaliskuusta alkaen selvät sävelet, miten toimimme yhdessä koronan torppaamiseksi.

Ylitalo korostaa hyvän, selkeän johtamisen tärkeää merkitystä erityisesti muutoksissa ja tilanteessa, jossa tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta.

Miten jaksavat yksin elävät vanhukset?

Lepolan hyvin menneen koronakevään keskellä Ylitalo ennätti miettimään, miten jaksavat ne ikäihmiset, jotka asuvat yksin kotona ja joilla ei ole välttämättä läheisiä tukenaan edes puhelinsoiton päässä.

– Heistä on ollut huoli, heistä ja nuorista, joiden elämään korona on omalla tavallaan vaikuttanut.

– Meidän asukkaillamme on toistensa seura, heillä on porinakavereita, vaikka yhteistä ohjelmaa on jouduttukin rajoittamaan. Mutta onko rajoituisten höllennys tuonut helpotusta yksinäisille vanhuksille kodeissa?

– Kun korona loppuu, ovatko he yhä yksinäisiä, Ylitalo kyselee.

Kiitokset on sanottu ääneen

Jos Ylitalo antaa kiitokset esimiehelleen selkeistä toimintaohjeista, kehuu Mainio vuorostaan Lepolan henkilökuntaa.

– Minulla on ollut täysi luottamus heihin.

Lehdestä henkilöstön ei tarvitse näitä kiitoksia lukea, sillä Mainio on halunnut kiittää joukkoaan heidän läsnä ollessaan.

Ylitalo toteaa, että niin johdon kuin omaisten ja kaikkien kansalaisten kiitokset korona-ajassa hoitajille on otettu mielellään vastaan.

– Hoitotyön merkitys on nyt nähty aiempaa paremmin ihmisten parissa, hän arvioi.

– Itsellekin on ollut tärkeää kuulla viesti siitä, että tekee merkityksellistä työtä.

Kaikkeen tottuu, sanoo paljon kokenut vanhus

Sari Ylitalon keräämissä terveisistä Lepolan asukkailta on helppo kuulla vanhan ihmisen rauhallinen puhe poikkeusajasta huolimatta.

Kun kysymys kuului, miten korona on vaikuttanut itse kunkin elämään, yksi toteamus oli: ”Ei se sen kummemmin. Täällä on hyvä hoito ja omaiset soittaa. Ja radiota kuuntelen.”

Toinen kommentoi tottuneensa elämään yksin. Kolmas toivoi, ettei rajoitusten noudattaminen menisi hukkaan vaan yhdessä onnistuttaisiin lopulta korona voittamaan.

Yhteistä, vapaaehtoisen vetämää bingohetkeä Lepolassa on ehditty keväällä kaivata.