Uudet kirkkotekstiilit Muhoksen kirkkoon

Muhoksen kirkko saa uudet kirkkotekstiilit. Ne suunnittelee ja valmistaa tekstiilisuunnittelija Marjaana Kojo-Eskola. Vihreän tekstiilisarjan tunnuskuvio on viinipuu, violetin sarjan orjantappura, punaisen sarjan palava pensas ja valkoisen sarjan voitonseppele.

||

Muhoksen kirkko saa uudet messukasukat, stolat, alttarivaatteet, saarnatuolin kirjaliinat sekä ehtoollisviinimaljan päälle asetettavat kalkkiliinat. 

Kokonaan uutena liturgisena tekstiilinä Muhoksella otetaan käyttöön bursa. Se on kankaalla päällystetty kansio, jossa säilytetään alttarille ehtoollisleivän ja ehtoollisviinin alle asetettavaa pientä liinaa.

Uudet kirkkotekstiilit valmistuvat ensi vuonna, jolloin vietetään Muhoksen kirkon 390-vuotisjuhlaa.

Värien sävyt ovat tärkeä valinta

Kojo-Eskola aloitti suunnittelun tilaan tutustumalla ja seurakunnan edustajia tapaamalla sekä valitsemalla sopivat värisävyt. 

– Kirkkovuoden liturgiset värit sanelevat tekstiilien värit, mutta suunnittelijana käytän paljon aikaa löytääkseni ympäristöön sopivat värisävyt. 

Sävyt eivät esimerkiksi voi olla kovin tummia, jotta ne erottuvat kunnolla kirkkosalin valaistuksessa. Myös ympäröivä tila antaa suuntaviivoja sävyihin:

– Esimerkiksi vihreän värisarjan tekstiilien pitää olla siniseen taittuvaa, koska kirkon alttarikaide on sinertäväksi maalattu.

Kirkkotilasta löytyi ideoita kuva-aiheisiin

Runsaasti aikaa Kojo-Eskola varaa myös tekstiilien kuva-aiheiden ideointiin. 

– Yritän ottaa tilasta jonkin ”punaisen langan” suunnittelun pohjaksi, jotta valmistuvilla tekstiileillä on yhteys tilaan.

Muhoksen 1600-luvulla rakennetussa kirkossa Kojo-Eskola kiinnitti huomiota ajallisiin kerrostumiin ja kirkkotilasta jo valmiiksi löytyvään symboliikkaan. 

– Kun viime syksynä ensi kertaa kävin Muhoksen kirkossa, vaikutuksen tekivät sakastissa olevat seinämaalaukset sekä kirkkosalin alttarimaalaus. Huomio kiinnittyi myös todella koristeelliseen virsitauluun.

Vihreään sarjaan kuva-aiheita löytyi Muhoksen kirkon saarnatuolin koristelusta: 

– Alttarivaatteen kuva-aiheena on viinipuu. Saarnatuolin koristelusta alttarivaatteeseen siirtyvät viinirypäletertut. Saarnatuolin vieressä olevan tiimalasin otin aiheeksi violetin sarjan kirjaliinaan.

Muhoksen kirkon saarnatuolin kaikukaton päällä on veistetty Kristus-hahmo ja enkeleitä. 

– Kristuksella on toisessa kädessään voitonlippu ja toisessa maapallo, jonka päällä on risti. Veistoksesta poimin valkoisen sarjan alttarivaatteen kuvioksi maapallon ja ristin, jonka ympärille kirjon vielä voitonseppeleen.

Kirkkotekstiilien punaisen sarjan aiheeksi tuleva palava pensas toistaa oksistonsa muodossa kirkon seitsenhaaraisen kynttelikön muotoa.

Näyte punaisen tekstiilisarjan kirjaliinan kirjonnasta. Kirjonnat tehdään käsin.

 

Violetin tekstiilisarjan kuva-aiheeksi Kojo-Eskola valitsin orjantappurakruunun. 

– Sakastin seinämaalauksessa Jeesus rukoilee Getsemanessa verta hikoillen. Yhdistän veripisarat orjantappurakruunuun ja kirjon mukaan myös viisi ruusua, jotka kuvastavat Jeesuksen viittä haavaa.

Mustana tekstiilisarjaa ei tehdä lainkaan. Mustia kirkkotekstiilejä käytetään ainoastaan kerran vuodessa pitkänäperjantaina. Käyttöön jäävät kirkon nykyiset mustat kirkkotekstiilit.

Raamatuntuntemukselle on ollut käyttöä

Kojo-Eskola kertoo syntyneensä perheeseen, jossa oltiin aktiivisia seurakuntalaisia. 

Raamatunkertomukset ja Raamatun tapahtumat ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta. Kirkkotekstiilien suunnittelussa siitä on ollut minulle hyötyä.  

Kojo-Eskola ajattelee, että kirkkotekstiilien ei ole tarkoitus herättää huomiota eikä pistää silmään.

 – Niiden tulee tukea kirkossa puhuttavaa sanomaa. Parasta olisi, jos kirkossakävijä kiinnittäisi huomionsa kirkkotekstiilien symboleihin ja niiden kautta miettisi vaikkapa symboleihin liittyviä Raamatun kohtia. 

Suunnittelijan on otettava huomioon myös kirkkotilan ja kirkkotekstiilien yhteensopivuus.

– Kirkko on vanha, mutta en yritä tehdä vanhahtavia tekstiileitä. Ympäristö otetaan huomioon niin, että ei synny huutavaa kontrastia sen ja uusien tekstiilien välille.

Käsin kudottuja sekä ostokankaita

Marjaana Kojo-Eskola on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi ja kankaankudonnan opettajaksi Fredrika Wetterhofin kotiteollisuusopistosta.

Raahessa asuva Kojo-Eskola on tehnyt tekstiilitöitä tilauksesta 19 vuotta sekä opettanut Raahe-opistossa. 

Kojo-Eskola on suunnitellut ja toteuttanut Raahen ja Vaalan kirkkotekstiilit sekä Puolangan kirkon tekstiilien osittaisen uusimisen. 

Muhoksen kirkkotekstiilejä varten tekstiilisuunnittelija kutoo itse kangaspuissa kankaat, josta ommellaan messukasukat, stolat, kirjaliinat ja bursat.

Kalkkiliinat tehdään pellavakankaasta. Muut kirkkotekstiilit ommellaan tehdasvalmisteisesta, Suomessa valmistetusta kankaasta.

Suomen kirkoissa ryhdyttiin käyttämään viittä värisarjaa kirkkotekstiileissä vasta 1900-luvun puolivälissä. 

– Aikaisemmin vanhoissa kirkoissa saattoi olla vain yksi tai kaksi eriväristä alttarivaatetta tai kasukkaa. Silloin yleistä oli ommella alttarivaate yksivärisestä kankaasta, usein sametista, ja kuvioida se käsin kirjomalla, Kojo-Eskola kertoo.

Tätä vanhaa käytäntöä kunnioittaen uudet alttarivaatteet valmistetaan yksivärisestä, teollisesti valmistetusta villakankaasta.

– Muhoksen kirkkotekstiilit teen valmiiksi ja sitten jään eläkkeelle, hän suunnittelee.

 

Liturgisissa tekstiileissä on yksilöllisiä symboleita

Muhoksen kirkon uusissa kirkkotekstiileissä on yksilöllisiä kuvioaiheita ja symboleita. Näin tekstiilit suunnitellut Marjaana Kojo-Eskola kuvailee valmisteilla olevia liturgisia tekstiilejä:

KASUKAT

Kasukan selkäpuolella on koko kasukan korkuinen ja levyinen risti. Kasukan etupuolella oleva pienempi ympyräristi ilmaisee, että sanoma Kristuksen rististä ja sovituksesta kuuluu koko maailmalle ja sanoma on ikuinen.

Ympyräristin vieressä on kuhunkin värisarjaan sopiva oksa: violetissa orjantappuraa, valkoisessa voitonseppeleen oksa, punaisessa palavan pensaan oksa ja vihreässä viinipuun oksa.

STOLAT

Papin stolan selkäpuolella ympyräristi, joka symboloi maapalloa, ikuisuutta ja Jeesuksen antamaa uhria. Diakonin stolassa kuvio on sydämen kohdalla.

ALTTARIVAATTEET

Violetissa alttarivaatteessa on kuvattuna orjantappurakruunu, joka muistuttaa Jeesuksen kärsimyksestä ja häpeästä. Kruunun keskellä on viisi punaista ruusua, jotka kuvaavat Kristuksen viittä haavaa. Kruunun alapuolella olevat punaiset veripisarat kertovat tuskasta, kivusta ja kärsimyksestä. Veripisaroita on myös kirkon sakastin seinämaalauksessa ”Jeesus Getsemanessa”.

Valkoiseen alttarivaatteeseen kirjotaan Jeesuksen tunnuskuva risti ja sen alle maapallo. Keskuskuvion ympärillä on voitonseppele.  Kuvion alla on vesiaihe ja yläkulmissa alfa ja omega, kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain, alfa ja omega, jotka ovat Kristus-symboli ja Jumalan ikuisuuden symboli:

Punaisen sarjan alttarivaatteen kuvio on palava pensas. Pensas ja liekit kuvaavat Jumalan ja Mooseksen kohtaamista autiomaassa. Pensaan oksat muistuttavat Muhoksen kirkon vanhan kynttilänjalan muotoja. Pensaan alla siniset aaltoviivat kuvaavat elämän vettä, jota ihminen tarvitsee. Siniset aaltoviivat viittaavat myös kirkon paikkaan Oulujoen rantapenkereellä.

Vihreän alttarivaatteen pääkuvio on kasvava puu. Oksisto kuvaa seurakuntalaisia, jotka ovat yhteydessä Kristus-viinipuuhun, elävät ja juurtuvat sekä tuottavat hyvää hedelmää. Oksiston vasemmassa reunassa on kuiva oksa muistuttamassa kristittyjä siitä, kuinka tärkeää on pysyä yhteydessä elävään puuhun ja juuristoon, ettei kuivettuisi.

KIRJALIINAT

Violetin kirjaliinan kuvio on ajan kulumista kuvaava tiimalasi. Valkoisessa on kuvattu voitonliput, jotka kuvaavat Kristuksen voittoa kuolemasta ja ikuista elämää. Punaisessa kirjaliinassa on Pyhää Henkeä kuvaavia tulen liekkejä. Vihreän viinirypäleet kuvaavat sitä hedelmää, joka kristityssä ja koko seurakunnassa kasvaa, kun ne ovat kiinnittyneinä viinipuuhun eli Kristukseen.

KALKKILIINAT

Kalkkiliinalla suojataan ehtoollisviini ja leipä. Liinan keskellä on ympyräristi. Jeesuksen tunnuskuva risti kuvaa, kuinka ristinkuolemassaan Jeesus antoi itsensä, ruumiinsa ja verensä, ja siten sovitti ihmisen Jumalan kanssa. Ympyrä kuvaa maailmaa ja sitä, että ilosanoma Kristuksesta kuuluu koko maailmalle ja on ikuinen.

KOPORAALIT

Korporaali eli alttarille ehtoollisviinin ja ehtoollisleivän alle asetettava pieni kateliina on kaikissa värisarjoissa valkoinen. Käsin kudotun pellavaliinan päädyissä on pitsipoimintatekniikalla kudottu ristikuvio.

BURSAT

Bursa on kangaspäällinen kovakantinen kansio, jonka sisällä säilytetään kokoon taitettua korporaaliliinaa. Kuva-aiheena kaikissa värisarjoissa on viinimalja ja ehtoollisleipä. Bursa itsessään symboloi vanhan liiton liitonarkkua, jossa säilytettiin lain taulut. Uuden liiton tunnukset viini ja leipä asetetaan alttarilla eli katetaan kuin vanhan liiton päälle.

 

Liturgiset värit korostavat kirkkovuoden sisältöjä

Suomen luterilaisen kirkon kirkkovuodessa on viisi liturgista väriä. Ne korostavat kirkkovuoden sisältöjä. Jumalanpalveluksissa kirkkotekstiilit sekä tietyt osat papin liturgisesta vaatetuksesta ovat päivän liturgisen värin mukaisia. Yleensä pyhäpäivän väriä käytetään koko seuraavan viikon ajan.

Vihreä kuvaa toivoa ja iankaikkista elämää, mutta on myös elämän sekä kasvun väri. Vihreää käytetään loppiaisesta laskiaiseen sekä lähes kaikkina helluntain jälkeisen ajan pyhinä.

Valkoinen kuvaa iloa, kiitosta, puhtautta ja autuutta. Se on myös Jumalan, Kristuksen, taivaan enkelien ja pyhien symboli. Valkoista käytetään kirkkovuoden suurina juhlapäivinä. Jouluaatosta toiseen loppiaisen jälkeiseen sunnuntaihin asti (paitsi tapaninpäivänä liturginen väri on punainen) sekä pääsiäisyönä, pääsiäispäivinä ja mikkelinpäivänä.

Punainen on veren, tulen ja tunnustuksen väri. Sitä käytetään myös Pyhän Hengen ja Kristuksen tunnustamisen symbolina. Punaista käytetään muun muassa helluntaina, pyhäinpäivänä sekä apostolien ja marttyyrien päivinä.

Violetti on katumuksen, odotuksen ja parannuksen väri. Sitä käytetään toisena, kolmantena ja neljäntenä adventtisunnuntaina sekä paastonaikana ja hiljaisella viikolla. Violetin rinnalla voidaan käyttää myös tummaa sinistä.

Musta on murheen ja surun sekä katoavaisuuden väri. Mustaa käytetään ainoastaan pitkäperjantaina ja sitä seuraavana hiljaisena lauantaina.

Lähde: evl.fi


Jaa sivu eteenpäin


Lue artikkeliin liittyviä aiheita

Mitä mieltä olit artikkelista?

Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.

Palautelomake (artikkelit)

Aiheeseen liittyvää