Nämä jäivät mieleen vuoden 2024 haastatteluista
Rauhan Tervehdyksen haastateltavilla oli kuluneen vuoden aikana viisaita ajatuksia. Tässä toimituksen omat valinnat näistä helmiajatuksista.
– Itse olisin nähnyt konsertin soveltuvan hyvin kirkkotilaan sen paikkaa, ympäristöä ja sanomaa kunnioittavana. Mikä muu paikka olisi sopivampi käsitellä tai kyseenalaistaa Jumalaa tai hänen olemassaoloaan kuin kirkko?
Mikko Joensuun konsertti siirrettiin muihin tiloihin, koska Joensuu on kertonut julkisesti luopuneensa uskosta (RT 21)
– Luterilaisessa perinteessä ei ajatella, että hengellisten harjoitusten tekeminen olisi jollain tapaa tikapuiden rakentamista taivaaseen. Hengelliset harjoitukset ovat omaa jaksamistamme varten. Ja sitä varten, että olisimme enemmän ihmisiä toisillemme.
Hiljaisuuden Ystävät -yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Tanska muistutti sisimmän kuuntelemisen tärkeydestä (RT 29)
– Väkivalta loukkaa ja vahingoittaa, mutta väkivallantekijä saattaa olla pikemminkin voimiensa äärirajoilla oleva omainen kuin paha ihminen.
Ikääntymisen asiantuntija Riitta Vesala oppi välttämään liiallista mustavalkoisuutta. (RT 27)
– Omia lauluja alkoi syntyä, kun pääsin irti ajatuksesta, että olen ”vain” kanteleensoittaja, joka soittaa nuoteista muiden tekemiä lauluja. Olen aina kirjoittanut runoja ja pitänyt päiväkirjaa. Tajusin, että minullakin on jo sanoja olemassa.
Muusikko Katri Kyngäs kuvasi oman taiteilijuutensa alkua (RT 13)
– On olemassa vahva tarve sille, että kouluissa tehtäisiin enemmän hyvinvoinnin hyväksi. Koulun pitää ottaa ennaltaehkäisevämpi rooli. Koulumaailmassa tulee usein hetkiä, jolloin täytyy uskaltaa laittaa syrjään akateemiset oppimistavoitteet ja keskittyä oppilaiden kohtaamiseen ja kuuntelemiseen.
Oulun kristillisen peruskoulun rehtori Eliisa Leskisenoja kertoi hyvinvointiopetuksen aloittamisesta (RT 9)
– Koen, että Hiljaisuuden jooga on kokonaisvaltaista kehon, mielen ja hengellisyyden hoitamista, jossa rauhoittuminen ja hiljaisuus ovat pääosassa. Harjoituksen aikana saa levätä Jumalan äärellä. Jumalan sana tulee eläväksi kehon ja mielen kautta.
Hiljaisuuden jooga -ryhmiä ohjaava Karjasillan seurakunnan kappalainen Maija Hyvönen (RT36)
– Hyvä työntekijä ei suinkaan vastaa kaikkeen kyllä ja venytä jatkuvasti rajojaan. Se kantaa pitkälle, kun hyvä työntekijä voi hyvin työyhteisössään.
Oululainen 22-vuotias Sara Jokela oli mukana paneelikeskustelussa SuomiAreenalla (RT 20)
– Jännitän kirkkoon menoa. Haluaisin olla osa seurakuntaa, haluaisin istua siellä missä muutkin. Lähes aina paikkani on kuitenkin penkin päässä, käytävällä. Joudun olemaan esillä, vaikka kaipasin vain sitä, että saisin tulla muiden joukkoon kenenkään huomaamatta.
Pyörätuolilla liikkuva Virpi Sillanpää-Posio puhui esteettömyyden tärkeydestä (RT 19)
– Lasten maltillisuuden, henkisen sietokyvyn ja empatian lisääminen ovat niin koulujen kuin kaikkien kasvattajien vastuuta. Tässä tehtävässä onnistutaan parhaiten silloin, kun lapset saavat aikuisilta aitoa huomiota ja tulevat kohdatuiksi joka päivä. Näen tällä hetkellä todellisia riskejä siinä, että kasvatamme itsekeskeistä, lyhytjänteistä ja sosiaalisilta taidoiltaan puutteellista tulevien aikuisten sukupolvea.
Piispa Jukka Keskitalo otti kantaa nykyisen uskonnonopetuksen puolesta kouluissa (RT 38)
– Kun aikanaan muutin Kymenlaaksosta Pohjois-Pohjanmaalle, olin vähän yllättynyt, miten vähän paikalliset ihmiset tunsivat lähisoitaan. Nyt kiinnostus soita kohtaan tuntuu olevan kasvussa. Huhtikuun pakkasaamu on loistohetki lähteä suoretkelle. Yöpakkasen kovettamilla hangenrippeillä on helppo valloittaa koko suo, kun laittaa sukset jalkaan.
Liminkalainen luontokuvaaja ja kirjailija Mika Honkalinna kertoi, mitkä asiat kuuluvat hänellä kevääseen (RT 11)
– Pystyn peilaamaan teoksessa Mariaa ja Jeesusta pitkässä liitossa olleen naisen näkökulmasta: kumppani on ajoittain vaikea tyyppi, jolla on välillä hyviä päiviä ja sitten niitä tosi huonoja.
Magdalan Mariaa Askeleet luotasi, Maria -teoksessa tulkinnut tanssitaiteilija Tuuli-Maaria Louhensalo-Lindström (RT 10)
– Vallalla olevaa talousajattelua ei voi kutsua edistykseksi. Itse ajattelen, että aiemmin monet asiat olivat ihmisen kannalta työläämpiä – mutta kokonaisuutta ajatellen paljon paremmin. Jatkamme sokeasti ylenpalttista kuluttamista tajuamatta, että se loppuu. Pakolla, ellemme lopeta sitä vapaaehtoisesti.
Graafisen suunnittelijan ja kuvittajan Erkki Kiisken piirroskolumneissa luonnonsuojelu on yksi vakioaiheista (RT 31)
– Tunne mukaan pääsemisestä sosiaalisissa tilanteissa on tärkeää, eikä yhteisöllisyyden vaaliminen vaadi lopulta keneltäkään paljoa. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa toisen ihmisen tervehtimistä – ja tähän onneksi nuorilla itsellään on myös tahtoa. He puhuvat mukaan pyytämisen tärkeydestä.
Heidi Rouhiainen HelsinkiMissiosta kannusti osallistumaan Yhteisvastuukeräykseen (RT 25)
– Erilaiset kampanjat eivät ole myyntiä vaan hyvän tekemistä ja ihmisten innostamista varten. Niin myös Yhteisvastuu.
Lähes 30 vuotta Yhteisvastuukeräystä niin työntekijänä kuin vapaaehtoisena tehnyt Pentti Kinnunen (RT 5)
– Minä ja veljeni olemme molemmat lapsettomia. Isän sukulinja loppuu meihin. Olen väistämättä pohtinut sitä, käykö kukaan minun haudallani.
Isänsä menetyksestä kertonut Elisa Rasmusson Kuoleman jälkeinen elämä -juttusarjassa (RT 8)
– Emme niinkään mieti, mitä meidän pitäisi olla kymmenen vuoden päästä. Elämme enemmän hetkessä miettien, missä meitä tarvitaan tänään.
Hailuodon kirkkoherra Timo Juntunen kuvaili seurakuntansa toimintaperiaatetta (RT 37)
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.