Yhdysvallat jäädytti kansainvälisen avun – lapset ja nuoret kärsijöinä

Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on joutunut keskeyttämään tukensa pakolaisten koulutukseen Itä-Afrikassa sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump päätti virkakautensa aluksi jäädyttää kaiken Yhdysvaltojen kansainvälisen avun. 

Päätöksen seurauksena järjestö menettää noin kymmenen prosenttia budjetistaan. Kyse on noin 7 miljoonasta dollarista.

– Yli 209 000 pakolaislasta ja -nuorta on vaarassa menettää mahdollisuutensa koulutukseen, kun tuki Ulkomaanavun hankkeille Keniassa ja Ugandassa jouduttiin lopettamaan, selventää järjestön toiminnanjohtaja Tomi Järvinen.

– Kansainvälisen avun jäädyttämisellä on maailmanlaajuisia traagisia vaikutuksia. Yhdysvallat on maailman suurin yksittäinen avunantaja.

Tomi Järvinen kertoo, että Yhdysvaltojen avun lopettamisella on vaikutuksia humanitaarisiin ja kehitysyhteistyöhankkeisiin kaikkialla maailmassa. Järvinen vieraili vastikään Oulussa muun muassa hiippakunnan tuomiokapitulissa.

Sanoja ei enää löydy

Omille tuntemuksilleen leikkausuutisten keskellä Järvinen ei oikein edes löydä sanoja.

– Onhan tämä eräänlainen shokki. Sanat loppuvat kesken. Tämän mittaluokan toimenpiteet ovat ennenkuulumattomia. 

Ulkomaanapu on tukenut Yhdysvaltain rahoituksella hankkeita, jotka auttavat lapsia ja nuoria Ugandassa ja Keniassa. Tuki on ollut muun muassa koulutarvikkeita, opetusmateriaaleja sekä oppimistiloja ja opettajankoulutusta.

Ulkomaanapu on tarjonnut myös ammattitaito- ja koulutusohjelmia työtä etsiville nuorille.

– Kaikki tämä on jouduttu nyt lopettamaan, Järvinen suree.

Viime maanantaina KUA kertoi laajoista irtosanomisista ja lomautuksista. Ne koskettavat noin 150 järjestön työntekijää ja opettajaa kohdemaissa.

Onhan tämä eräänlainen shokki. Sanat loppuvat kesken. Tämän mittaluokan toimenpiteet ovat ennenkuulumattomia. 

Muutos on ollut nähtävissä

Vaikka presidentti Trumpin edesottamukset herättävät suurta huolta, Tomi Järvinen näkee, ettei halu leikata kehitysavusta tullut täysin yllätyksenä. 

– Jo pitempään, ja myös päättäjien parissa täällä Suomessa, on haluttu laittaa vastakkain apu kotimahaan ja apu ulkomaille. Vastakkainasettelu on lisääntynyt muuallakin, esimerkiksi Ruotsissa. 

Järvinen sanoo ymmärtävänsä halun tarkastella kehitysavun vaikuttavuutta – onhan auttamistyössä kyse kansalaisten verovaroista – mutta presidentti Trumpin toimet ”liikuttavat mannerlaattoja”, kuten hän kuvailee.

– Mihin nykykehitys pysähtyy – vai pysähtyykö se lainkaan? Voidaanko nämä epäinhimilliset leikkaukset perua? Entä jos Yhdysvaltojen ratkaisusta otetaan mallia muualla maailmassa?

Kysymys ei ole vain rahasta

– Meidän on ymmärrettävä, että nyt ei ole kyse vain rahasta vaan kirjaimellisesti maailmasta, jossa haluamme elää, Järvinen puhuu. 

– Onko tämä maailma sellainen, jossa jokaisella ihmisellä on yhtäläinen arvo? Jos näin on, meidän on jaettava resursseja heikoimmassa asemassa oleville: konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreille, heille, jotka eivät pysty puolustamaan itseään.

Muuttuneessa tilanteessa Ulkomaanapu vetoaa muun muassa Euroopan Unioniin ja Suomen hallitukseen: ”Nyt enemmän kuin koskaan kehotamme muita kansainvälisiä avunantajia, kuten Euroopan unionia, Suomen hallitusta ja nousevia avunantajia, kuten Persianlahden maita, lisäämään panostaan. Vetoamme myös yksityisiin lahjoituksiin työn jatkamiseksi.”

Järvisen mukaan jokaisella lahjoituksella on tärkeä merkitys.

– Uutiset maailmalta saattavat järkyttää kansalaisia, mutta voivottelu kannattaa minimoida. Jokainen meistä voi kysyä jokaisena päivänä, mitä hyvää voin tänään tehdä. 

– Nyt on hyvä aika soittaa torvea hyvän tekemisen puolesta. Kirkon ja kristittyjen tehtävä on muistuttaa sanoin ja teoin jokaisen ihmisen yhtäläisestä ihmisarvosta.

Jokainen meistä voi kysyä jokaisena päivänä, mitä hyvää voin tänään tehdä.