Alexin ja Villen ystävyys alkoi aidan takaa: "Ollaan päätetty, että tästä pidetään kiinni"

22-vuotiaat Alex Pudas ja Ville Koskela ovat olleet ystäviä lapsuudesta saakka. Ensikohtaaminen on molemmilla kirkkaana mielessä.

– Perheemme muutti aikoinaan Oulunsaloon päiväkodin viereen, kun olin 4-vuotias. Olin kotini pihalla samaan aikaan aidan toisella puolella olevien päiväkodin lasten kanssa. Tarjosin heille marjoja meidän marjapensaista, Ville muistelee.

He eivät ole pelkästään kavereita – he ovat kuin veljeksiä.

– Menimme aidalle, kun toisella puolella ollut poika juoksi ympäri pihaa ja kävi antamassa meille marjoja. Kun äiti tuli hakemaan minua päiväkodista, sanoin että haluan olla tuon pojan ystävä ja osoitin Villeä, Alex muistelee.

Siitä päivästä lähtien he ovat kulkeneet yhdessä. He eivät ole pelkästään kavereita – he ovat kuin veljeksiä. Myöhemmin heidän perheensäkin lähentyivät.

Villen mummo on Alexille varamummo.

– Vaikka ollaan eri sukua, ollaan silti samaa perhettä, Ville toteaa.

Yhteiset kokemukset yhdistävät

Alex ja Ville ovat kasvaneet rinnakkain. He ovat olleet samassa päiväkodissa, eskarissa, peruskoulussa ja ammattikoulussa. Myöhemmin vielä samassa työpaikassakin.

Asuttukin on yhdessä kämppiksinä.

Heidän mukaansa on tarttunut ydinporukka, joka on pysynyt kasassa lapsuudesta asti.

Tällä hetkellä Alex asuu Oulunsalossa uusperheensä kanssa. Ville asuu Oulussa ja seurustelee.

Vaikka heidän elämäntilanteensa ovat muuttuneet, yhteys on säilynyt.

Oulunsalon päiväkodin ja Villen kodin aidalla alkoi Alexin ja Villen yhteinen matka. Nykyään kodin paikalla on tyhjä tontti, mutta ystävyys on säilynyt.

– Olen ylpeä Alexista ja siitä, että hän on isäpuoli. Kunnioitan häntä siitä.

Alexin ja Villen välillä on ollut myös riitoja ja ystävyys on ollut koetuksella. Kumpikaan ei ole kuitenkaan heittänyt hanskoja tiskiin.

– Me ollaan aina puhuttu asiat läpi ja oltu toisillemme rehellisiä ja suorasanaisia. Ollaan päätetty, että tästä pidetään kiinni, Alex sanoo.

– Ei tarvitse esittää mitään. Kaiken voi sanoa raa ́ankin rehellisesti, Ville jatkaa.

Anteeksi antaminen on tärkeää

Alexin ja Villen mielestä ystävyydessä pitää osata antaa anteeksi. Kaikille sattuu virheitä ja niistä halutaan kasvaa yli.

Yhteiset jutut ovat pitäneet nuoret miehet läheisinä. Yksi niistä on heidän bändinsä OCF-Collective.

Välillä voidaan olla pitkäänkin ilman yhteydenpitoa eikä se muuta mitään.

Musiikki yhdistää Alexia ja Villeä. Siinä heillä on myös samat tavoitteet.

He hyväksyvät toistensa valinnat: parisuhteet, perheen ja työn. Kaikki tämä kuuluu heidän mielestään elämään.

Perusta silti pysyy.

– Välillä voidaan olla pitkäänkin ilman yhteydenpitoa eikä se muuta mitään. Annetaan toisillemme tilaa ja ymmärretään, että elämässä on muutakin, Alex kertoo.

– Kukatkin kuolevat, jos niitä ei kastella, miehet toteavat.

Ystäviä voi etsiä harrastuksista

Nuoruudessa ystävillä oli suuri merkitys. Yksinäisyyden kanssa kamppaileville kaksikolla on selkeä viesti.

– Ole oma itsesi ja mene rohkeasti kohti sitä, mikä sinua kiinnostaa. Harrastuksista esimerkiksi löytyy samanhenkisiä ihmisiä. Luota vaan itseesi, niin sillä pääsee pitkälle.

Alexin ja Villen ystävyyden kulmakiviä ovat luottamus, aitous, kunnioitus ja huumori. Ystävä on tuki ja turva.

– Me puhutaan meidän väleistä aina suoraan. Sanotaan asiat niin kuin ne on.

Alex ja Ville pystyvät sanomaan toisilleen myös sen tärkeimmän.

– Olet minulle rakas ystävä. Pidetään homma yksinkertaisena, miehet nauravat.

Heidän mielestään syvin ja toimiva ystävyys luo elämään selkänojan. Siitä Alex ja Ville aikovat pitää kiinni myös jatkossa.