Kaunis kirkko, mutta se maalaus.... - Oulunsalossa pohditaan, voiko alttaritaulun vaihtaa

Jos alttaritaulun kuva pelottaa – tai kuvan sopivuutta lapsen silmille joutuu edes miettimään – olisiko syytä vaihtaa alttaritaulu uuteen. Tätä kysytään nyt Oulunsalossa.

Mitään kansanliikettä Vapahtajan ristiinnaulitseminen -kuvan vaihtamiseksi ei ole olemassa eivätkä seurakunnan päättäjät aja asiaa voimallisesti, mutta kirkkoherra Petri Satomaa haluaa synnyttää oulunsalolaisten parissa keskustelun nykyisestä alttaritaulusta.

Radikaalia vaihtaminen olisi, sen Satomaa myöntää.

Herätteleviä kysymyksiä on runsaasti

Petri Satomaassa alttaritaulu herättää monia kysymyksiä. Ensimmäisten joukossa on juuri tämä: Onko vanha kuva onnistunut, kun sitä katsoo erityisesti lapsen silmin?

Pitäisikö lapsille välittyä kirkon kuvista ennen kaikkea uskomisen ilo ja turvallisuus?

Kirkkoherra pohtii, miten koskematon tai pyhä maalaus 1800-luvulta on. Kun kirkossa on Raamattu käännetty nykysukupolville ymmärrettävämmäksi ja virsikirja on kokenut uudistuksen, voisiko myös alttaritaulu elää enemmän nykyajassa?

– Pitääkö kirkon olla museo? hän lisää.

Pitääkö kirkon olla museo?

Satomaa kertoo, että lapsien lisäksi hääparien joukossa alttaritaulua pääkallokuvineen on oudoksuttu.

Kirkkoherra tietää, että hääjuhlaa ikuistanutta valokuvaajaa on pyydetty poistamaan tekniikan keinoilla Vapahtajan jalkojen juuressa oleva pääkallo.

– Pitääkö lasten ja vihkiparien hämmästelyt ottaa todesta, Satomaa kysyy vakavasti.

Hän ei väitä, että alttaritaulua kummasteltaisiin joka käänteessä, mutta aiheeseen on palattu hänen mukaansa ”säännöllisen epämääräisesti”.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Onko taulu taiteellisesti arvokas?

Ristiinnaulitun Jeesuksen on maalannut oululainen G.A. Dahlström 1855.

Satomaa uskaltautuu varovaisesti toteamaan, ettei taulu ole hänen arvionsa mukaansa erityisen onnistunut. Taidemaalari Dahlströmin muista töistä hän ei ole löytänyt juurikaan tietoa.

Satomaa ryhtyi joulun alla virittelemään keskustelua alttaritaulusta raflaavasti: hän laittoi pääkallon paikalle hetkellisesti mustan paperin ja lähetti puhelimestaan kuvan pääkallottomasta maalauksesta seurakuntaneuvoston jäsenille: olisiko taulu parempi näin?

Näkemyksiä on varmasti laidasta laitaan

Seurakuntaneuvoston luottamushenkilöt reagoivat viestiin – kuten Satomaa arvelikin – kirjavalla tavalla. Osalle jo pelkkä ajatus taulun vaihtamisesta tuntui mahdottomalta – ovathan sitä niin monet sukupolvet ennen nykyisiä katsoneet.

Jotkut myönsivät maalauksen oudoksuttavan alttarille polvistuessa.

Pelottava vaikutelma ei synny pelkästään pääkallosta vaan myös Jeesuksen riutuva olemus voi olla herkemmille kauhistuttava.

Kun kuvasta toteaa näin, Satomaa arvioi etukäteen, mikä saattaa olla vastaus tällaiseen kommenttiin.

– Minulle todetaan, että Golgatan tapahtumia ei voi muuttaa muuksi, kauniiksi, sillä se mitä siellä tapahtui oli rumaa.

Menetettäisiinkö vaihdossa jotakin kallisarvoista?

Mielipiteet vanhasta alttaritaulusta vaihtelevat, mutta Satomaan mielestä nyt maalausta on tärkeää katsoa avoimesti kysyen, olisiko vaihtamiselle perusteita. Mitä sillä voitettaisiin? Menetettäisiinkö vaihdossa jotakin kallisarvoista?

Satomaan mukaan hänelle saa lähettää aiheesta viestejä numeroon 040 5747 168 tai sähköpostitse petri.satomaa@evl.fi.