Kolumni: Miksi ryhtyä isoseksi?
Isosena pääsee ”tuulettamaan” nuorten mahdollisesti pölyttynyttä kuvaa seurakunnasta ja osoittamaan, millainen paikka kirkko voisi heille olla, kirjoittaa Tuuli Kankaansyrjä.
Riparikauden lähestyessä loppuaan moni tänä kesänä konfirmoitu saattaa pohtia, minkälaista olisi lähteä mukaan isostoimintaan.
Isosen tehtäviin kuuluu muun muassa toimia oman ryhmänsä vetäjänä, avustaa jumalanpalvelusten sekä hartauksien valmisteluissa ja järjestää toimintaa leirien vapaa-ajalla.
Kun harkitsin isoseksi lähtemistä, mielessäni oli kuva stereotyyppisestä, aina aurinkoisesta, sosiaalisesta ja rohkeasta isoshahmosta. Nämä olivat kaikki vaatimuksia, joita en pystyisi täyttämään.
Tämä huoli osoittautui kuitenkin varsin nopeasti turhaksi. Isostoimintaan kaivataan mukaan kaikenlaisia nuoria, koska rippikoululaisetkin ovat kaikki erilaisia. Se, että on ujo, hiljainen ja rauhallinen ei ole este isoseksi ryhtymiselle.
Isosena oleminen tarjoaa turvallisen ja positiivisen ympäristön harjoitella esimerkiksi erilaisia ryhmänjohtamistaitoja sekä ihmisten edessä olemista.
Koska isostoiminnassa pystyy oppimaan uusia taitoja ja keräämään kokemusta ryhmän vetämisestä sekä ihmisten kanssa työskentelystä, näyttää se myös todella hyvältä ansioluettelossa. Työnantajat arvostavat nuoria, jotka kehittävät itseään ja uskaltavat laittaa itsensä likoon isostoiminnassa.
Toinen hyvä syy isoseksi lähtemiseen on se, että oma rippileiri ei täyttänytkään odotuksia tai meni jollain tavalla ”pieleen”.
Isosena saa taatusti hyviä riparimuistoja ja -kokemuksia. Isostoiminnassa pääsee parhaimmillaan myös osaksi todella mielenkiintoisia ja hedelmällisiä keskusteluja rippikoululaisten kanssa.
Henkilökohtaisesti yksi ihanimpia asioita isosena olossa onkin ollut se, että joku nuori kertoo minun vaikuttaneen jollakin tavalla hänen elämäänsä tai olen muuten vaan voinut olla apuna ja tukena.
Koska isoset toimivat linkkinä seurakunnan työntekijöiden ja leiriläisten välillä, isosena pääsee myös mukaan rakentamaan seurakunnalle nuorekkaampaa ilmettä. Tässä asemassa pääsee ”tuulettamaan” nuorten mahdollisesti pölyttynyttä kuvaa seurakunnasta ja osoittamaan, millainen paikka kirkko voisi heille olla.
Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen nuorten toimituksen jäsen
Jaa sivu eteenpäin
Lue artikkeliin liittyviä aiheita
Mitä mieltä olit artikkelista?
Millaisia ajatuksia tai tunteita juttu herätti? Haluatko lähettää viestin haastatellulle tai jutun tekijälle? Anna risuja tai ruusuja alla olevalla lomakkeella. Arvomme palkintoja palautteen antajien kesken, joten jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan.