Kolumni: Osallisuus kirkossa 2020-luvulla

Olen seurannut ilolla, kuinka seurakunnat ottavat suuria harppauksia seurakuntalaisten, etenkin nuorten osallisuudessa.

Viime syksynä kirkolliskokous päätti velvoittaa seurakuntia perustamaan nuorten vaikuttajaryhmiä. Kirkolliskokous antoi seurakunnille vapaat kädet toteutuksen suhteen ja nyt alkuvuodesta työ monessa seurakunnassa on polkaistu käyntiin.

Miksi juuri nuorten seurakuntalaisten kuuleminen on tärkeää? Tarvitsemme toimintaamme mukaan erityisesti nuoria, jotta kirkon tekemällä työllä on jatkuvuutta sekä tarvetta myös tulevaisuudessa.

Kun nuoret pääsevät itse suunnittelemaan, vaikuttamaan ja jopa toteuttamaan toimintaa, on se juuri sellaista kun he toivovat. Samalla periaatteella on tärkeää kuulla jokaista seurakuntalaista.

Kirkko on ottanut vuosien varrella suuria askeleita seurakuntalaisten osallistamisessa.

Äänestäminen on perinteinen tapa vaikuttaa ja vaalien pohjalta meidän täytyy kehittää osallisuuttamme. Nämä nuorten vaikuttajaryhmät toivottavasti innostavat nuoria lähtemään ehdolle seurakuntavaaleihin.

Kirkon yksi suurimmista ja parhaiten nuorten osallisuutta parantavista muutoksista olivat vuoden 2010 seurakuntavaalit, joissa saivat ensimmäistä kertaa äänestää 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.

Tässä suhteessa valtakunnan tasolla on kirittävää ja toivottavasti näemme tulevaisuudessa myös muita vaaleja, joissa äänestysikäraja olisi 16 vuotta.

Yksi suuri kysymys on, mitä teemme sillä arvokkaalla tiedolla, jota nuorilta saamme. Ei riitä, että pelkästään kirjaamme tiedon ylös ja toteamme, että nuoria on nyt kuultu.

Tietoa täytyy käyttää ja toivonkin, että vaikuttajaryhmille raportoidaan, mihin heiltä kerättyä tietoa on käytetty.

Meiltä nuorilta voi tulla hurjiakin ideoita, mutta uskallammeko ja haluammeko hyödyntää tietoa uudistaessamme kirkkoa?

Kirjoittaja on Oulun seurakuntien nuorin kirkkovaltuutettu