Pääkirjoitus: Ammattilaiset hoitaa

Koronakriisi on näyttänyt, että kirkon töissä on huippuammattilaisia. Olen iloinnut näistä nopean toiminnan ihmisistä, jotka ovat pystyneet hyppäämään uuteen. Poikkeusolot ovat tuoneet esiin työntekijöiden monipuolisia taitoja.

Kirkosta löytyy huikea määrä erilaisia ammatteja. Kirkossa on töissä noin 20 000 työntekijää. Työ on hyvin luovaa ja monipuolista.

Mitä sanot vaikkapa nuorisotyönohjaa-jista, jotka rippileirillä heittäytyvät päivi-sin opettajista kuraattoreiksi ja iltaohjelmissa muusikosta stand up -koomikoksi.

Seurakuntamestarit auttavat diakonia-työssä esimerkiksi asiakkaan asunnon tyhjentämisessä. Kirkkomuusikko soittelee Oulu-avun merkeissä ikäihmisille.

Oma seurakuntaurani lähti käyntiin ysiluokalla pakollisella Työelämään tutustumisen TET-jaksolla.

Kiersimme Vaalassa muun muassa koulujen joulujumalanpalveluksissa. Innokkaana seurakuntanuorena haaveilin ensinkanttorin urasta, sitten nuorisotyönohjaajan ammatista. Päädyin papiksi.

Sittemmin seurakuntaurallani olen saanut tehdä monenlaista. Olen laatinut muun muassa ristikon seurakunnan joululehteen, kirjoittanut pakinoita, pitänyt hartauden poroerottelussa.

Moni luulee, että kirkon töissä ollaan vakavana kädet ristissä. Ollaan sitäkin, mutta yleensä kädet heiluvat innokkaasti ja rennosti.

Onkin ollut tilanteita, että intoa ja näkyä tehdä uutta olisi vieläkin enemmän, mutta epävarmuutta on tuonut kysymys, onko uudenlaiseen työskentelyyn lupa.
Löytyykö seurakuntatyön rakenteissa joustoa ja muutosvaraa? Jos rakenteet eivät palvele muutosta, se turhauttaa.

Suuri työtyytyväisyyttä lisäävä tekijä on työntekijän motivaation ja taitojen kohtaaminen. Kun evankeliumin ja luovuuden yhdistää, meillä on vielä vaikka mitä edessä.

Kirjoittaja on Haukiputaan seurakunnan kirkkoherra