Pääkirjoitus: ”Anna nähdä olennainen”

Otsikossa oleva virren 443 säe käy ohjenuoraksi monenlaisiin elämäntilanteisiin. Useita meistä heittelee terve tai sairas riippuvuus erilaisiin meitä ympäröiviin asioihin.

Mistä asioista olisi syytä olla riippuvainen? Mitä hyötyä siitä olisi? Mihin sinä olet sitoutunut – tai mistä kenties riippuvainen?

Otetaanpa esimerkiksi vaikka kahvi. Kun sitä juo, elimistöön jää muistijälki kahvista. Sitä on saatava lisää.

Erään määritelmän mukaan ihmiselämä on riippuvuuksien suossa tarpomista. Psykologiasta tutussa Maslow’n tarvehierarkiassa ensisijaisimpina tulevat fyysiset tarpeet, kuten ruoka, juoma ja hengitysilma.

Mitkä asiat ovat sinun tarvehierarkiasi kärjessä? Kun ensisijaiset tarpeet on täytetty, voi ”puhtaalta pöydältä” katsoa eteenpäin.
Luja luottamus tulevaisuuteen ja perusteet uskoa siitä hyvää tuovat selkänojaa aivan jokaisen elämänpolulle.

Kristityn perusluottamus on, että tulevaisuudessa on Kristuksen tähden jotakin hyvää – ja vielä paljon parempaa kuin tämänhetkinen. Se ei tarkoita, etteikö jo täällä ajassa voisi nauttia sydämensä kyllyydestä niistä lahjoista, joita olemme saaneet. Ne tulevat ylhäältä, valkeuden Isältä.

Uuden kirkkovuoden pian alkaessa voimme laulaa tuota Suokunnaan virttä. Erityisesti pyydän pohtimaan sen viimeistä säkeistöä. Samalla voimme rukoilla vapautumista mahdollisista haitallisista addiktioista:

Väsymyksen tullessa / meille uusi voima anna /rauhallasi kaikkia / huolten alla, Herra, kanna. / Kiitos, että kirkossasi johdat meitä sanallasi.

Kirjoittaja on Limingan seurakunnan kirkkoherra