Pääkirjoitus: Hyvinvointia seurakunnista

Aluevaalit on käyty ja hyvinvointivaltuustot valittu. Myös kirkossa katse on suunnattu tulevaan yhteistyöhön.

Seurakunnilla on oma paikkansa hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Seurakunta tuo alueensa elämään toivoa, turvaa ja luottamusta. Kirkko tuntee alueensa ihmiset. Paikallisseurakunnat kulkevat ihmisen rinnalla syntymästä kuolemaan. Seurakunnilla on arjen tuntuma ihmisten elämään, kysymyksiin, huoliin ja toiveisiin.

Kirkon tuottamat erityispalvelut, kuten perheneuvonta, sairaalasielunhoito, saattohoidon henkinen ja hengellinen tuki sekä vammaistyön palvelut, ovat jo pitkään tuoneet ihmiselämän erityistilanteisiin turvaa ja hyvinvointia. Kirkko on tärkeä kumppani näissä asioissa.

Kirkko palvelee myös pelastustoimea. Oulussa toimii kirkon henkisen huollon valmiusryhmä, joka säännöllisesti kouluttautuu, tapaa ja harjoittelee suuronnettomuuksien varalle.

Hyvinvointialueiden luominen vaatii seurakuntien aktiivista verkostoitumista. Olen itse mukana esimerkiksi Kello-Kiviniemi alueen palvelukeskittymässä, jossa on monipuolinen asiantuntijajoukko alueen toimijoista. Yhdessä tehden saamme enemmän aikaan. Yhteistyö sai aikaan esimerkiksi skeittirampin Kellon Kiviniemeen.

Kirkko tarjoaa hyvinvoinnin kokonaisuudessa jonkinlaista perimmäistä turvaa. Kirkon työn tulee olla myös ennaltaehkäisevää. Tutkimusten mukaan arjen hyvinvointia lisäävät ennen kaikkea perhe, kaverit ja mahdollisuus harrastaa. Kuulumisesta porukkaan saa turvaa ja tukea.

On puhuttu yhteisöjen kirkosta, yhteisöistä kirkon pelastajina. Sarkaa on vielä kynnettävänä. On paljon ihmisiä, joilla ei ole yhtään kaveria. Seurakunnilla on merkittävä paikka olla lievittämässä ihmisten yksinäisyyttä.

Kirjoittaja on Haukiputaan seurakunnan kirkkoherra