Pääkirjoitus | Elsi Salovaara: Kirkko on kulttuurin jättiläinen

Seurakunnat ovat usein paikkakuntansa eniten yleisötapahtumia tuottava taho.

Seurakuntien tarjontaan kuuluu jumalanpalvelusten lisäksi esimerkiksi kerhoja, vertaisryhmiä, yhteisiä ruokailuja, työpajoja, retriittejä, luentoja, näyttelyitä, keskustelutilaisuuksia sekä seurakuntien omien musiikkiryhmien konsertteja.

Rauhan Tervehdyksen välissä oleva menoliite luo katsauksen tähän seurakuntien monipuoliseen tarjontaan.

Tapahtumat toteutetaan kirkon jäsenten maksamilla kirkollisverovaroilla ja valtaosaan niistä on vapaa pääsy. Seurakunnat myös vuokraavat tilojaan ulkopuolisille esiintyjille, jolloin tilaisuuksiin on maksulliset liput. Tällainen oli esimerkiksi viime viikolla Oulun tuomiokirkossa nähty Oulu Sinfonian Bach-Torikka-Uotinen -teos.

Ulkopuolisten tahojen toteuttamia tapahtumia on kuitenkin vähän.

Kirkkolain määrittelemät seurakuntien ydintehtävät liittyvät kristillisen sanoman julistamiseen, sakramenttien toimittamiseen sekä auttamistyöhön. Keskeisiä tehtäviä ovat jumalanpalvelusten pitäminen, kaste ja konfirmaatio, diakonia, sielunhoito, kristillinen kasvatus sekä lähetystyö.

Erilaiset näyttelyt ja konsertit eivät siis suoranaisesti ole kirkon perustyötä. Ja toisaalta ne ovat sitä.

Erilaiset näyttelyt ja konsertit eivät siis suoranaisesti ole kirkon perustyötä. Ja toisaalta ne ovat sitä. Ne hoitavat sielua, antavat apua ja julistavat kristillistä sanomaa. Ne myös tuovat ihmisiä yhteen.

Oulun tuomiokirkkoseurakunta on linjannut, että jatkossa sen järjestämiin isompiin tuotantoihin, kuten ensi kuussa nähtävään Matteus-passioon, pääsee mukaan pääsylipulla.

Päätös on ymmärrettävä, koska näitä tuotantoja ei toteuteta pelkästään työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin.

Maksullisuus varmistaa sen, että kirkollisverorahoja riittää ydintoimintaan jatkossakin

Kirjoittaja on Rauhan Tervehdyksen päätoimittaja