Pääkirjoitus: Matka kohti joulua voi alkaa

Olemme jälleen uuden kirkkovuoden kynnyksellä ja voimme sanoa, että matka kohti joulua alkaa.

Ensimmäinen adventtisunnuntai on suosittu kirkkopyhä. Onko siinä kaipausta jostakin syvemmästä ilosta ja rauhasta, mikä saa liikkeelle? Kun seurakunta nousee laulamaan Hoosiannaa, on se joka kerta upea näky. Siinä on hienoa olla mukana.

Hoosianna tarkoittaa auta, pelasta. Se on Jumalalle osoitettu kaipuun ja odotuksen huuto, rukoushuuto. Se on jokaisella adventtikirkkoon tulevalla erilainen. Huudon saa esittää vapaasti omalla äänellään ja täydestä sydämestä.

Hoosiannaa laulaessa saamme liittyä siihen samaan kulkueeseen, joka kerran tervehti Jeesusta Jerusalemin kaduilla. Siinä joukossa jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi.

”Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla”(Matt. 21:5). Aasin selässä saapuva Jeesus tulee keskellemme, meidän arkeemme olkoon se millaista tahansa.

Adventin sanoma on juuri tämä. Jeesus saapuu pelkojemme, ilojemme, surujemme ja kiireemme keskelle. Hän haluaa vakuuttaa, että kaikki on hyvin. Jeesus on kaikessa kanssamme.

Samalla adventin Herra lähettää meidät toisten ihmisten luokse, viemään toivoa ja iloa lähelle ja kauas. Kun kokoonnumme laulamaan Kauneimpia joululauluja, saamme antaa lahjamme maailman lapsille.

Moni lapsi elää tällä hetkellä sodan ja kriisien keskellä vailla toivoa paremmasta. Joka ilta he tulevat silmiemme eteen uutisissa. Kun laulamme joulun omaan sydämeemme, voimme muistaa heikoimpia.

Pienikin lahjoitus vie askeleen kohti parempaa tulevaisuutta.

Matka kohti joulua tehdään ennen kaikkea sydämissämme. Raivataan sinne tilaa Vapahtajan tulemiselle. Aloitetaan tämä matka vaikkapa adventtikirkosta.

Kirjoittaja on lehtori Oulujoen seurakunnassa