Pääkirjoitus: Raamattu ja miten se luetaan

Oletko ajatellut, että suurin osa ihmisistä on aina lukenut Raamattua käännöksinä? Alusta asti on ollut tärkeää, että sanoma on saavutettavissa kaikille omalla äidinkielellä.

Tähän on vielä matkaa, vaikka käännöstyö etenee. Ja vaikka Iso Kirja olisi kerran käännetty, on uusille käännöksille jatkuva tilaus. Kieli elää ja kehittyy yhdessä kulttuurien kanssa ja niiden ehdoilla.

Pitääkö Raamatun sanoman kehittyä ja muuttua? Jos, niin minkä ehdoilla?

On helppo todeta, että sanoma ei saa muuttua, vaikka kieli muuttuu.

Tänä syksynä on kielen ja saavutettavuuden kannalta kaksi tärkeää päivää. Seurakuntien kaikkien nettisisältöjen tulee olla saavutettavia 23.9.2020. Tämä tarkoittaa sanoman selkeyttä, tekstitystä ja kuvatulkkausta. Kilvoittelemme aineistojemme ajantasaistamisessa!

Lokakuussa Suomen Pipliaseuran Uuden testamentin käännös näkee päivänvalon. Se julkaistaan vain digitaalisena. Käännös toimii vuoden 1992 käännöksen rinnalla, eikä yritäkään korvata sitä.

Käännös pyrkii välittämään alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä kielellä. Vaikka käännös on tarkoitettu kaikenikäisille, kääntämistä on ohjannut 15–25-vuotiaiden kielentaju. Upeaa, että uusi käännös on kuunneltavissa audioversiona!

Vielä kun oppisimme lukemaan Raamattua avoimesti. Ei omalle ideologiallemme vahvistusta poimien, vaan kirjoitusajankohdan kontekstin ja kulttuurin huomioiden.

Millaisessa maailmassa Jeesus tänä päivänä kulkisi? Kenen myyntipöydät kaataisi, kenet ja mistä parantaisi? Kenen kotiin saapuisi, kenen kanssa joisi vettä kaivolla?

Uudesta käännöksestä huolimatta Raamatun maailmanaika ei koskaan muutu meidän ajaksemme.

Maailmojen ja aikojen muuttuessa, käännöstyön edistyessä jokin kuitenkin on muuttumatonta.

Mikä?

Kirjoittaja on Oulun tuomiorovasti