Pääkirjoitus: Tieto lisää turvaa

Sanonnan mukaan tieto lisää tuskaa. Näinä aikoina päätöksentekijät yhteiskunnan eri tasoilla kipuilevat koronavirukseen liittyvän tiedon kanssa. Päätöksenteossa tiedon toisella puolen on epätietoisuus. Pitäisi osata tehdä sellaisia päätöksiä, että kansalaiset ovat turvassa, mutta toisaalta ei ole viisasta liiaksi rajoittaa ihmisten elämää. Seurakunnissa näitä päätöksiä tehdään esimerkiksi ehtoollisen viettoon, toimituksiin ja rippikouluun liittyen.

Päättäjien rinnalla myös jokainen meistä tekee omia ratkaisuja koronapandemian suhteen. Toisten ihmisten tapaaminen, maskin käyttö, rokotuksen ottaminen ja matkustaminen ovat kysymyksiä, jotka ovat edessämme. Enemmistö toimii annettujen ohjeiden mukaan, jotkut kokevat perustelluksi toimia toisin.

Tiedon ja epätietoisuuden rajankäynnissä pitää suostua siihen, että lopulliset vastaukset viruksesta saamme vasta pandemian jälkinäytöksissä. Siksi päätöksiä pitää uskaltaa tehdä nyt.

Elämän turvaaminen on yksi kirkon toimintaa ohjaavista periaatteista. Samoin lääketiede ja muut tieteet pyrkivät turvaamaan elämää. Tieteellinen tutkimus ja koulutetut ammattilaiset ovat meille Luojan lahja elämän suojelemisessa ja taistelussa tautia vastaan.

Kun päätöksiä tehdään, ne on syytä tehdä sen hetken parhaan tutkitun tiedon varassa. Tunnepohjaiset spekulaatiot, jotka epätietoisuus mahdollistaa, eivät lopulta ole sellainen pohja, jolle päätöksiä voi rakentaa.

Tiedon pohjalta elämäämme rajoitetaan nyt. Epäilemättä rajoitukset tuottavat monelle tuskaa niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin hengellisesti. Tässä tuskassa meidän on autettava lähimmäisiä niin hyvin kuin se on mahdollista – samalla muistaen, että tieto, joka rajoittaa elämää, suojelee sitä ja lisää turvaa.

Kirjoittaja on Tyrnävän kirkkoherra