Puheenvuoro: Kääntäjän ajanlasku

Vanhan testamentin käännöshanke VT2028 on tiukasti aikataulutettu: kunkin kirjan kääntämisajankohta oli tiedossa suhteellisen tarkasti jo ennen hankkeen alkua.

Käännettävää on paljon ja kääntämisessä on mukana monta omilla tahoillaan kiireistä asiantuntijaa. Ei siis ihme, että tehtävät ja ennen kaikkea kokoukset on kalenteroitava vähintään vuotta etukäteen.

Kääntäjänä seuraan pitkälti yhdessä suunniteltua aikataulua, mutta laadin jatkuvasti myös viikko- ja päiväkohtaisia aikataulusuunnitelmia omaksi avukseni.

Ilman kelloa ja kalenteria kääntäjäparka olisi pian pahassa pulassa.

Mutta mitä sanoo ajasta ja aikatauluista käännökset kohde, Vanha testamentti? Tässä kolme pointtia.

Asiat tapahtuvat ”auringon laskiessa”

Kello ei Vanhassa testamentissa raksuta taustalla. Sen sijaan asiat tapahtuvat ”auringon laskiessa” (Joos. 10:27), siihen mennessä ”kun aamu valkenee” (Tuom. 16:2) tai ”päivän ollessa kuumimmillaan” (1. Sam. 11:9).

Vuodenkiertoa jaksottavat juhlat, joista tärkeimmät pohjautuvat maanviljelysvuoden rytmiin: mikäpä olisi sen luonnollisempi juhlan ajankohta kuin sadonkorjuu (2. Moos. 23:16).

Jo Raamatun alkulehdillä Jumala toteaa, että luonto on se, mikä määrittelee aikaa.

Luomistyön neljäntenä päivänä Jumala tekee taivaan kupuun valoja, jotka ”jakavat ajan päiviksi ja vuosiksi, ja juhla-ajat määräytyvät niiden mukaan.” (1. Moos. 1:14).

Luonnon rytmin mukaan eläminen houkuttaa nykyajan kääntäjääkin, mutta talvikuukausien pimeydessä työn aloittaminen vasta aamun valjetessa taitaisi olla käännöksen edistymisen kannalta tuhoon tuomittua.

Kotikonttorilla tehtävän käännöstyön hyviä puolia kuitenkin on, että lounastauon voi ajoittaa hetkeen, jolloin on nälkä, ja liiallisen työhön uppoutumisen katkaisee luontevasti se aika, jolloin pitää hakea lapset.

Raamatussa kalenteri kytkeytyy politiikkaan

Kalenteri on tuttu asia Vanhassa testamentissakin. Raamatun maailmassa kalenteri kytkeytyy voimakkaasti suurvaltapolitiikkaan: hallitsijat päättivät, mitä kalenteria heidän valtaamillaan alueilla noudatetaan.

Niinpä Vanhan testamentin nuoremmissa teksteissä näkyy babylonialaisen kalenterin mukaisia kuukausien nimiä. Esimerkiksi Esterin kirjassa kuningas kutsuu Esterin luokseen tebet-kuussa (Est. 2:16) ja purim-juhlaa aletaan viettää adar-kuussa (Est. 9:21).

Vanhempaa aikaa heijastelevissa teksteissä vilahtelee silloin tällöin aiemmin kanaanilaisen järjestelmän mukaisia kuukausia: Egyptin orjuudesta lähdetään abib-kuussa (2. Moos. 13:4) ja Salomon temppelin rakennustyöt aloitetaan siv-kuussa (1. Kun. 6:1).

Kalenterista riippumatta tärkeää Vanhassa testamentissa on, että juhlat vietetään oikeaan aikaan. Kalenteriin nojaaminen rakentaa osaltaan yhteisöä, joka voi elää eri paikoissa ja eri aikoina (esimerkiksi Est. 9:28).

Pitkälti tietokoneohjelmien välityksellä tehtävä käännöstyö saa myös nykyajan kääntäjän kunnioittamaan yhteisiä kokoontumisia: kalenterin ohjaamana eri puolilla Suomea asuva ohjausryhmämme päätyy tietyin väliajoin samaan paikkaan. Tapaamisilla ja kasvokkain käytävillä keskusteluilla on suuri merkitys käännöksen edistämisessä ja hankkeessa mukana olevien yhteyden rakentamisessa.

Tietyt luvut toistuvat useasti

Vanhassa testamentissa huomiota kiinnittää, että tietyt luvut toistuvat varsin taajaan.

Pitkä aika kestää tyypillisesti 40 päivää: Nooa-kertomuksessa vettä sataa 40 päivää ja 40 yötä (1. Moos. 7:12), eksodus-traditiossa israelilaiset viettävät autiomaassa 40 vuotta (4. Moos. 32:13).

Täydellisyyttä ja valmiiksi saamista ilmaisee luku seitsemän: luomistyö kestää kuusi päivää, jonka jälkeen seitsemäs päivä on lepopäivä; peltoa saa viljellä kuusi vuotta mutta seitsemäntenä sen on annettava levätä (2. Moos. 23:10).

Tarkan numeerisen arvonsa sijaan nämä luvut kantavat laajempia merkityksiä. Vanhassa testamentissa viikko ei ole ensisijaisesti tietty aikaväli kalenterissa vaan seitsemän päivää kestävä ajanjakso, jonka kuluessa jotakin tulee valmiiksi.

Luku seitsemän on alkanut puhutella uudella tavalla myös Vanhan testamentin kääntäjää: kuusi vuotta teemme työtä ja seitsemäntenä vuonna (2028) koko Vanha testamentti on valmis. Voisiko tämän raamatullisempaa aikataulua hankkeella olla!

• Kirjoitus on julkaistu aiemmin Piplian Arjen voimasanoja -blogissa. Tekstin raamattusitaatit ovat VT2028-käännösluonnoksista.