Seurakuntarakenteita voidaan muuttaa

Oulujokivarren itsenäisissä seurakunnissa keskustellaan tällä hetkellä rakennemuutoksesta. Pienten seurakuntien taloudellinen kantokyky on heikentynyt niin paljon, että perustehtävän hyvä toteutuminen on vaarantumassa.

Kirkkohallitus on laatinut seurakuntien avuksi kriisiytyvän seurakunnan mittarit. Niiden valossa moni kasvuseurakuntakin tarkastelee omaa taloudellista kantokykyään. Vastuullisesti hoidettu talous on pohja, joka mahdollistaa seurakunnan hengellisen tehtävän toteutumisen.

Muutostilanteessa ensimmäinen edellytys on tosiasiallisen tilannekuvan näkeminen: Mikä on tilanteemme nyt? Mihin resurssimme riittävät tulevaisuudessa? Millaista velkaa ja millaista pääomaa olemme tuleville sukupolville jättämässä? Millainen on se seurakunta, jossa lapsemme ja lastenlapsemme voivat elää?

Jos jäsenmääräennusteet näyttävät vakailta, eikä isompaa korjausvelkaa tai investointitarpeita ole, pienilläkin resursseilla seurakunnan perustehtävä ja hengellinen elämä voi toteutua hyvin.

Oman tilannekuvan hahmottamisen jälkeen pitäisi pystyä näkemään tilanne laajemminkin.

Naapuriseurakunnassa saatetaan olla todella tiukilla. Liian tiukalle kiristyneet toimintaedellytykset vahingoittavat seurakunnan perustehtävän toteutumista. Voidaanko toisessa seurakunnassa hyvillä mielin nauttia runsaista palveluista, henkilöstöstä ja tiloista, jos naapurissa sinnitellään ylikuormittuneen henkilöstön, rekrytointiongelmien, korjausvelan ja talkootyön varassa?

Muhoksen, Utajärven ja Vaalan seurakunnat ovat ottaneet muutoshaasteen haltuunsa, ja ratkaisua etsitään yhdessä. Tilannekuva on pystytty näkemään, ja tulevaisuuden toimintaedellytykset turvaava ratkaisu löytyy varmasti.

Kirjoittaja on Kempeleen kirkkoherra, lääninrovasti ja Rauhan Tervehdys ry:n hallituksen puheenjohtaja