Kovien paikkojen tulkki tekee historiaa

16.4.20

Oulussa nuoruutensa elänyt viittomakielen tulkki Outi Huusko tietää, että kuuroille ei ole itsestäänselvyys tiedonsaanti omalla äidinkielellä yhtäaikaisesti valtaväestön kanssa. Hallituksen tiedotustilaisuuksissa tämä tapahtuu.
Korona-aika on tuonut viittomakieleen kokonaan uusia viittomia, Huusko kertoo.


Riitta Hirvonen Valtioneuvosto, Hannu Huusko (henkilökuva Outi Huuskosta)

Hallituksen ministeriryhmä, viisi naista, seisoo maaliskuisena päivänä valtioneuvoston linnassa tiedottamassa koronatilanteesta Suomessa.

Viisikoksi nimetyn joukon läheisyydessä, ikään kuin saman ministeririvin jatkona, työskentelee viittomakielen tulkki.

Outi Huusko ja hänen tulkkikollegansa ovat poikkeuksellisen kovassa paikassa hallituksen ensimmäisessä korona-ajan tiedotustilaisuudessa.

Vasta tulkkauksen päätyttyä Huusko pystyy ymmärtämään kunnolla sen, että nyt on tosi kysymyksessä. Koronavirusuhka koskee häntäkin, hänen läheisiään ja myös tulkkaustyön tulevaisuutta.

Tulkin paikka on aivan ministeririvin jatkona.

Ensimmäinen tiedotustilaisuus pysyy mielessä

Viisikon ensimmäinen tiedotustilaisuus jää Huuskon mieleen pitkäksi aikaa. Kolme vuosikymmentä tulkin töitä tehneen muistissa tuo hetki pysyy ennen kaikkea siksi, että sillä hetkellä valtioneuvoston linnan tiedotustilaisuudessa viittomakieliset saivat yhdenvertaisesti muiden Suomen kansalaisten kanssa samaan aikaan saman tärkeän informaation.

– Jotta näin tapahtuu, on se vaatinut ensin monen ihmisen työn vuosikymmenten saatossa, Huusko toteaa.

– Toivottavasti tästä kehityksestä ei peruuteta, vaikka korona-aika jää joku päivä taakse.

Suomalainen viittomakieli on nykyisin noin 4 000–5 000 kuuron äidinkieli.

Vanhempi kuurojen sukupolvi on Suomessa kokenut ajan, jolloin esimerkiksi koulussa kaikenlainen viittominen oli kiellettyä.

Minkäänlainen ”salakieli” viittomakieli ei enää ole ollut viime vuosikymmeninä.

Huusko kertoo, että viime vuosina monista historiaan jääneistä tapahtumista – vaikkapa WTC-tornien romahduksesta – suomalaiskuurot ovat saaneet tiedon omalla äidinkielellään kenties parin tunnin tai peräti parin päivän viiveellä siitä, kun tieto on  tavoittanut valtaväestön.

Uutta sanastoa viittomakieleen

Koronavirusviittomaa ei Suomessa ole ollut ennen epidemian alkamista, Huusko kertoo. Nyt korona-aikaan liittyviä termejä, kuten Huoltovarmuuskeskus, on vahvistettu kiireellä.

Tulkeille tärkeä kumppani tässä työssä on Kuurojen liiton kielineuvonta.

– Olemme sinne yhteyksissä melkein päivittäin.

Huusko selvittää, että esimerkiksi sanalla hengityssuoja ei voi olla vain yhtä viittomaa, sillä hengityssuojia on monenlaisia.

Viittomakielisen on ymmärrettävä, millaisesta suojasta tulkattavassa puheessa on kyse.

Myös karanteenista pitää puhua tarkasti, sillä karanteeni ja karanteeninomainen rajoite ovat eri asioita.

– Eihän tällaisista asioista ole tarvinnut Suomessa puhua sataan vuoteen, Huusko lausahtaa.

Tulkin elämä pyörii tällä hetkellä koronan ympärillä. Huusko seuraa uutisia tarkasti ja perehtyy virukseen liittyvään tietoon esimerkiksi tilastojen avulla.

Onko tulkista ennättänyt jo tulla ministereiden hyvä tuttu tiedotustilaisuuksissa? Huuskoa kysymys hymyilyttää.

– Tulkit eivät ota ministereihin kontaktia. Ministerit tulevat tilaisuuteen, kun se alkaa ja lähtevät heti, kun se päättyy. Lähikontakteja vältetään noissakin tilanteissa.

Oulussa koulussa ja  musiikkia harrastamassa

Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimitusjohtajana työskentelevä Outi Huusko on tuttu tulkki Oulun seudun kuuroille, vaikka hän lähti kaupungista Turkuun jo 1980-luvulla opiskellakseen viittomakielen tulkiksi.

– Oulussa olen käynyt kouluni eskarista saakka ja päässyt Tuiran kirkossa ripille, Huusko kertoo.

Oulussa hän aloitti myös musiikkiharrastuksensa.

– Toivoin pitkään, että minusta tulee oopperalaulaja.

Huusko puhuu arvostavasti Esko Jurvelinista laulunopettajana.

Uraa musiikista ei tullut, mutta kuoroharrastuksena se kulkee yhä mukana.

Huuskon haave on päästä Ouluun sukulaisia tapaamaan, sitten kun koronavirus ei sitä enää estä.

Hänen edesmennyt äitinsä asui Oulussa ja tytär haluaisi käydä läheisensä haudalla.

Huuskon perheellä on mökki Kainuussa, jonne tv-tulkki toivoo pääsevänsä kesällä.

– Vielä ei ole vastuullista reissata, vaikka Uudenmaan eristys on purettu, hän lisää.

Outi Huuskon mukaan tulkilla on töissä lähes aina yksiväristä päällä, joten raitapaita on selvä merkki vapaalla olosta. Sylissä kotona on Riinu-kissa.

 

Jutusta voi antaa palautetta toimitukselle.

Lue lisää aiheesta:

article Ihmiset ja elämä Yleinen